Ajankohtaista

Tilaa syöte syöte Ajankohtaista
Syötteen kokonainen osoite. 50 min 53 s sitten

Pelastusharjoituksia Kehäradan tunnelissa 11.-20.4.2018

Ma, 09/04/2018 - 09:36
09/04/2018 - 09:36

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos harjoittelee Kehäradan rautatietunnelissa 11.-20.4.2018. Harjoitukset järjestetään yhdessä Liikenneviraston ja muiden Kehäradalla toimivien tahojen kanssa.

 

Neljänä yönä Lentoaseman sekä Aviapoliksen ympäristössä liikkuu normaalia enemmän hälytysajoneuvoja. Pelastusharjoituksista ei aiheudu häiriöitä matkustajaliikenteelle, koska harjoituksen ajankohdat ovat yöllä normaalin liikennekatkon aikaan.

Kehärata on yksi Suomen vilkkaimmin liikennöityjä rataosuuksia. Kehäradalla kulkee arkivuorokaudessa noin 200 junaa ja esimerkiksi Lentoaseman juna-asemaa käyttää arkisin noin 8000 matkustajaa vuorokaudessa. 

Maanalaiset pelastustyöt edellyttävät viranomaisilta saumatonta yhteistyötä ja harjoitusten avulla varmistetaan pelastustoimien sujuvuus kaikissa olosuhteissa. Poistumisturvallisuutta Kehäradan tulipalotilanteessa turvataan rakenteellisilla ja teknisillä ratkaisuilla, kuten kahdella erillisellä palo-osastoidulla tunnelilla, yhdyskäytävillä, pystykuiluilla, äänievakuointijärjestelmällä sekä automaattisella savunpoistolla. 

 

 

 

 

Pelastuslaitoksen tavoitettavuusajat Itä-Vantaalla paranevat

To, 15/03/2018 - 13:01
15/03/2018 - 13:01 Pelastuslaitoksen tavoitettavuusajat Itä-Vantaalla paranevat

Kolohongan teollisuusalueella Vantaalla toimii Keski-uudenmaan pelastuslaitoksen valmiusasema, jonne on sijoitettu yksi sairaankuljetusyksikkö.  Mittatiellä aloitti toimintansa myös niin sanottu kärkiyksikkö, jossa työskentelee ympäri vuorokauden kaksi palomiestä.

Kärkiyksikkö on pakettiauton kokoinen ajoneuvo, joka varustetaan ensitoimenpiteisiin tarvittavalle palo- ja pelastuskalustolla, jotta sitä voidaan käyttää pelastustoiminnan aloittamiseen tai tukiyksikkönä muiden yksiköiden apuna. Yksikkö on varustettu sammutusjärjestelmällä, joka tukee ensisijaisesti liikennevälinepalon sammuttamista ja antaa riittävän tehon rajoittaa huoneistopaloa.

Kalustossa on otettu huomioon tieliikenne- ja raideliikennepelastamisen vaativat erityispiirteet. Lisäksi siihen kuuluu tehokas alkusammutuskalusto sekä erilaisia täydentäviä sammutusvälineitä. Yksikkö voidaan hälyttää kaikkiin onnettomuustyyppeihin ja maanalaisiin onnettomuuksiin sekä tarvittaessa myös tukemaan toista pelastus- tai sairaankuljetusyksikköä. Lisäksi yksikkö hoitaa tarvittaessa ensivastetehtäviä eli sen henkilöstö kykenee aloittamaan tehokkaasti hätäensiavun. Mittatien yksikkö toimii Havukosken paloaseman alaisuudessa.                       

 
Yksikön toiminta-alue ja tavoitettavuusajat

 Keltainen väri kuvaa tavoitettavuutta kuudessa minuutissa, sisempi punainen kymmenessä minuutissa ja ulompi punainen kahdessakymmenessä minuutissa.

 

Kerava-Tuusulan paloasema vihittiin käyttöön

Ke, 31/01/2018 - 16:26
31/01/2018 - 16:26

 Kerava-Tuusulan asema otettiin käyttöön alkusyksystä 2017 ja virallisia vihkijäisiä juhlittiin tänään keskiviikkona. Vihkimisen ja perinteisen letkun katkaisun suoritti ministeri Paula Risikko.

Uuden uutukainen paloasema korvaa vanhat Tuusulan ja Keravan paloasemat, jotka sijaitsivat vain 7 kilometrin päässä toisissaan. Uusi asema sijaitsee keskeisessä paikassa hyvien kulkuyhteyksien päässä. Pelastusjohtaja Jyrki Landstedt toteaa, että pelastustoimi on mitä suurimmassa määrin kunnan lähipalvelu ja näkee, että se tulee sellaisena säilymään myös jatkossa maakuntauudistuksen jälkeen.  

Sisäministeri Paula Risikko painotti puheessaan pelastustoimen vahvaa roolia varautumisen kentässä tulevan maakuntauudistuksen jälkeen. Lisäksi hän totesi, että pelastusaseman näkyvä sijainti itsessään on turvallisuudentunnetta lisäävä tekijä kansalaisten keskuudessa

Palokuntien perinteet näkyvät selkeästi aseman sisustuksessa suurien vanhojen printtikuvien muodossa. Uutta asemaa koristaa näyttävästi keraamikko Taina Kurtzen suuri keramiikkareliefi, joka sijaitsi aiemmin Keravan paloasemalla. Rakennuksen suunnittelun lähtökohtina olivat työturvalli­suus, toiminnalliset ratkaisut ja ympäristöystävälli­syys sekä energiatehokkuus, toteaa pelastusjohtaja Landstedt.

Puhdas asema -konseptissa likaantuneet varusteet puhdistetaan erillisessä osastossa, mikä estää käryjen, noen, lian ja muiden aineiden kulkeutumisen muihin tiloihin. Varusteet riisutaan jo palopaikalla kertakäyttöpussei­hin, joten myös kalusto pysyy puhtaana.

Asema on raken­nettu huoltovapaasta corten-teräksestä ja rakennuksen pitamateriaalit sisäpuolella toimivat myös ilmaa puhdistavina rakenteina. Ulkopinnan teräs vaihtaa väriään niin valon kuin ilman kosteudenkin mukaan.

Tontin nosto on toteutettu vaahtolasilla, joka toimii myös routa­eristeenä. 2 500 m2:n rakennus valmistui syksyllä 2017. Rakennuttajana toimi Kiinteistö Oy Keravan ja Tuusulan paloasema ja pääsuunnittelijana P&R Arkkitehdit.

Aseman osoite on Palokulmankuja 2, mutta sijainti ei löydy vielä esim. Google Mapsilla.

 

Asemasta on laadittu esite, joka löytyy mm. verkkosivuiltamme.

 

 

 

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella tehtävät lisääntyneet

Ma, 15/01/2018 - 11:25
15/01/2018 - 11:25

Vuosi 2017 oli Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle kiireinen. Sekä pelastus- että ensihoitotehtävien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta. Eniten kasvua aiheutui vahingontorjuntatehtävien eli käytännössä Kiira-myrskyn aiheuttamien tuhojen kautta, toteaa pelastusjohtaja Jyrki Landstedt.

Rakennuspalojen ja liikenneonnettomuuksien määrä kasvussa

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella vuonna 2017 oli yhteensä 8 306 sammutus- ja pelastustehtävää (vuonna 2016 7120kpl). Tehtävä määrissä on kasvua lähes 15% edellisvuoteen. Suurin kasvun aiheuttaja oli myrskyt, sillä luonnononnettomuuksiin liittyviä tehtäviä oli 1106 kpl (465 vuonna 2016), myös liikenneonnettomuudet ja ensivastetehtävät lisääntyivät merkittävästi.

Rakennus- ja huoneistopaloja sattui ennätysmäärä. Tulipaloissa kuoli vuonna 2017 kaksi henkilöä, Pornaisissa yksi ja Vantaalla yksi.  Edellisenä vuonna palokuolemia oli kolme. Myös loukkaantumiset vähenivät edellisestä vuodesta. Erilaisissa onnettomuuksissa kuoli 41 henkilöä (53) ja loukkaantui 779 henkilöä (835).

Suuronnettomuuksiksi luokiteltuja tulipaloja oli 4 kpl, joissa vahingot olivat vähintään yli 500 000 euroa. Suurimmat yksittäiset vahingot syntyivät Hyvinkäällä ison liikennemyymälän palossa.

Rakennuspalot lisääntyivät huolestuttavasti yli 27 %:lla. Niitä oli 139 kpl (101) ja rakennuspalovaaroja 178 (174). Rakennuspaloista aiheutuneet omaisuusvahingot kaksinkertaistuivat edellisestä vuodesta, ollen viime vuonna noin 11,7 milj. euroa, vuonna 2016 vahinkojen määrä oli 6,3 milj. euroa. Valtaosa tulipaloista aiheutui edelleen ihmisen toiminnasta 56 % (58 %), ja toiseksi yleisin tulipalonaiheuttaja oli koneen tai laitteen vika 25% (24 %).

Pelastustoimen ensivastetehtäviä oli 1831, kasvua on 15 % edelliseen vuoteen (1553). Kasvua oli eniten Vantaalla, jossa niitä oli 1186 kpl (1018).

Liikenneonnettomuuksia tapahtui 1212 kappaletta, mikä on 12 % enemmän kuin edellisenä vuonna (1066 kpl). Liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet viimeisen kolmen vuoden aikana 250 tehtävällä.

Pelastustoiminnassa kohteeseen saapumisaikatavoite on määritelty eri riskialueilla erilaiseksi. Esimerkiksi I-riskialueella (korkeimman riskin alue) kohde tulisi saavuttaa kuuden minuutin kuluessa hälytyksestä. Laitoksen alueella tämä I-riskialueen vaatimus alitettiin 74 %:ssa pelastustehtävistä.

Toimintavalmiusajan mediaani on 11:23 minuuttia (11:36 min). Pelastusyksikön lähtöaika oli vuonna 2017 1:25 minuuttia (1:16). Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö oli perillä kohteessa keskimäärin 7:50 minuutissa (7:52 min).

Automaattisten paloilmoittimien tarkistus- ja varmistustehtävien määrässä tapahtui muutosta parempaan, sillä tehtävät vähenivät noin sadalla, tehtäviä oli yhteensä 1279 kpl (1388).

Sen sijaan asuntojen paloilmoittimien aiheuttamat hälytykset lisääntyivät jonkin verran 232 kpl (218).

Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä kohteessa oli palovaroitin vain noin 53%:ssa tapauksista. Jos palovaroitin oli ollut käytössä, niin se myös hälytti 60 %:ssa näistä tapauksissa. Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä oli alkusammutusta suoritettu 30%:ssa tehtävistä. Tahallisesti sytytettyjä oli 39% kaikista 450 tulipalosta.

Ensihoitopalvelujen tarve kasvoi edelleen

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ambulanssien kokonaistehtävämäärä oli 34 845 vuonna 2017 (32 522 vuonna 2016). Tehtävät lisääntyivät edelleen n. 7 %:lla. Suurin tehtävälisäys oli HYKS Peijaksen sairaanhoitoalueella, jossa tehtävät lisääntyivät 8 %. Hyvinkään sairaanhoitoalueella tehtävissä oli edellisten vuosien tapaan noin 5 % kasvu.

Potilaiden tavoittamisviiveet ovat pysyneet edellisiin vuosiin verrattuna kaikissa hälytyskiireellisyysluokissa HUS:n palvelutasopäätöksen mukaisina sekä HYKS Peijaksen (Vantaa-Kerava) että Hyvinkään sairaanhoitoalueilla. 

Ensihoitohenkilöstöön kohdistuvat uhka- ja vaaratilanteet ovat lisääntymässä koko alueella. Kielellinen uhkaaminen, esineisiin kohdistuvat uhat sekä lievät fyysiset vammat ovat lisääntyneet eniten.

Onnettomuuksien ehkäisyn tavoitteena omatoimisuuden lisääminen

Onnettomuuksien ehkäisemiseksi alueella tehtiin määräaikaisia valvontakäyntejä muihin kuin asuinrakennuksiin 1501 kohteeseen. Lisäksi asuinrakennuksiin on kirjattu 313 valvontakäyntiä, jotka kohdistuivat lähinnä pientaloihin. Omavalvontalomakkeita lähetettiin 4510 pientaloon, ja näistä palautui 91 %. Vuonna 2018 asuinrakennusten valvontaa jatketaan valvontakäynnein ensisijassa niihin pientalokohteisiin, joista omavalvontalomaketta ei ole palautunut tai puutteita ei ole ilmoitettu korjatuksi. Lisäksi asuinrakennusten valvontaa kohdennetaan kompensoivana toimenpiteenä alueille, joissa pelastustoimen toimintavalmius on lähimmän paloaseman etäisyydestä johtuen tavoiteltua tasoa alempi.

Vuonna 2017 pilotoitiin arvioivan palotarkastuksen mini-versiota, jonka jatkokehittämistä jatketaan vuonna 2018 yhteistyössä pääkaupunkiseudulla. Arvioivien palotarkastusten perusteella alueen kohteiden turvallisuustaso on niukasti lain minimivaatimusten yläpuolella (3,11 asteikolla 1-5, jossa 3,00 vastaa lain edellyttämää tasoa). Asiakkaat arvioivat keskimäärin turvallisuustasonsa hieman paremmaksi kuin arvioinnin tehnyt pelastusviranomainen. Alueella on parhaiten hoidossa turvallisuuden johtaminen ja organisointi, turvallisuuslaitteistojen ylläpito sekä turvallisuuden vastuutus ja seuranta.

Vuonna 2017 jatkettiin kuntien sivistystoimien kanssa keskitettyä yhteistyötä koulujen ja päiväkotien valvomiseksi. Alueen kouluissa kokeiltiin koulujen turvallisuushenkilöstön itse suorittamaa omavalvontaa, jonka yhteydessä kartoitettiin koulujen kuulutuslaitteiden toimivuutta ja kattavuutta. Suuria yleisötapahtumia alueella oli mm. Powercup ja Rockfest, joissa pelastuslaitos osallistui turvallisuuden ohjaukseen tapahtuman suunnittelun alkuvaiheesta alkaen.

Muita tarkastuksia ja katselmuksia kuten pelastustiekoeajoja, käyttöönottoon liittyvää valvontaa,  yleisötapahtumien valvontaa ja kemikaalivalvontaa tehtiin yhteensä 3108 kertaa. Lisäksi suoritettiin asiakirjavalvontaa ja annettiin erilaisia asiantuntijapalveluita kuten rakennuslupalausuntoja 17516 kertaa. Valvonnan yhteydessä havaittiin jälkivalvontaa edellyttäviä puutteita 1077 kpl 401:ssä valvontakohteessa, joista 80% todettiin jälkivalvonnassa korjatuiksi. Eniten puutteita havaittiin pelastussuunnittelussa, pelastustoimen laitteiden ylläpidossa ja uloskäytävien esteettömyydessä.

Turvallisuusviestintätilaisuuksia (koulutus, neuvonta ja valistus) järjestettiin vuonna 2017 yhteensä 933 kpl.  Tilaisuuksissa tavoitettiin yhteensä 92696 henkilöä. Turvallisuusviestintätoimiston turvallisuuskouluttajat järjestivät tilaisuuksista 690 kpl, sopimuspalokunnat 160 kpl ja muut 83 kpl.

Taustaa

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos huolehtii pelastustoimesta ja ensihoidosta kahdeksan kunnan alueella (Vantaa, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä ja Pornainen). Työntekijöitä pelastuslaitoksella on noin 470 ja lisäksi pelastustoimen tehtäviä hoitaa alueella 30 sopimuspalokuntaa (VPK). 

 

 

Ilotulitteiden käytölle alueellisia rajoituksia Vantaalla

Pe, 22/12/2017 - 09:19
22/12/2017 - 09:19

Ilotulitteiden käyttöä on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella rajoitettu Vantaan Kuninkaalassa Tikkurila Oyj:n Vantaan toimipaikan läheisyydessä. Rajoituksen perusteena on toimipaikassa varastoitavat palavat kemikaalit, joiden syttymisriski halutaan pitää mahdollisimman pienenä. Toimipisteessä syttynyt tulipalo voi aiheuttaa vakavaa vaaraa lähialueelle. Ilotulitteiden käyttö rajoitusalueella on rangaistavaa ja kieltoa valvoo poliisi.


Tarkempi kartta aukeaa tästä linkistä.

Rajoitusalue: Keravanjoen, Jokiniementien, Heidehofintien, Tikkurilan maalitehtaan lounaispuolella ilmansuunnassa kaakko-luode kulkevan kevyen liikenteen väylän sekä rautatien väliin jäävällä alueella. Mainitut kadut sekä Keravanjoki kuuluvat alueisiin, joilla käyttö on kielletty.

Lisätietoja ilotulitteiden turvallisesta käyttämisestä löydätte TÄÄLTÄ. Muilla kuin rajoitusalueilla, ilotulitteiden käyttö on sallittua vuodenvaihteessa 31.12-1.1. klo 18.00-02.00 välisenä aikana. 

Rajoitukset ilotulitteiden käytössä muiden pelastuslaitosten alueilla

Tiedot alueellisista rajoituksista muualla maassa löydätte kyseisen alueen pelastuslaitoksen www-sivuilta.

Kolme neljäsosaa pientalojen asukkaista vastannut pelastuslaitoksen omavalvontakyselyyn

Pe, 24/11/2017 - 08:17
24/11/2017 - 08:17

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos kannustaa vuosittain alueensa pientaloasukkaita omatoimiseen turvallisuuden parantamiseen. Turvallisuustietoisuuden lisäämiseksi koteihin lähetetään arviointilomakkeen kanssa pientalon paloturvallisuusopas. Asukkaat vastaavat lomakkeen kysymyksiin opasta apunaan käyttäen ja palauttavat lomakkeen pelastuslaitokselle.

 Syyskuussa 2017 omatoimiseen turvallisuuden arviointiin liittyviä kirjeitä lähetettiin n. 4500 kappaletta rajatuille postinumeroalueille Hyvinkäällä, Keravalla, Tuusulassa ja Vantaalla. Lomakkeen on palauttanut jo 3432 kiinteistöä ja niille, jotka eivät ole vielä lomaketta palauttaneet, on lähetetty muistutus. Lomakkeen voi täyttää myös netissä.

Tähän mennessä asukkaat ovat havainneet eniten puutteita osoitenumerointiin, öljylämmityslaitteiston yhteydessä tarvittavaan alkusammutuskalustoon, tulisijojen ja savuhormien nuohoukseen sekä palovaroittimien määrään liittyen.

Pelastuslaitos haluaa muistuttaa alueensa asukkaita huolehtimaan etenkin seuraavista turvallisuusasioista:
- Osoitenumeroinnin tulee olla näkyvillä kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Ethän sinäkään halua, että tarvitsemasi apu viivästyy puutteellisesti näkyvän osoitenumeroinnin takia?
- Öljylämmityslaitteiston läheisyyteen tulee sijoittaa tarkastettu, vähintään 6kg:n käsisammutin. Käsisammutin on tärkeä varuste omatoimisessa paloturvallisuuden parantamisessa, sillä sen avulla niin lämmityslaitteesta, kuin muista arkisista paikoista alkunsa saava tulipalo voidaan saada sammumaan.
- Kodin käytössä olevat tulisijat ja savuhormit tulee nuohota vuosittain. Nuohouksen tarkoituksena on poistaa savuhormeihin ja tulisijoihin kertynyt palamisjäte, jotta ne eivät aiheuttaisi palovaaraa.
- Riittävä määrä toimivia ja oikein sijoitettuja palovaroittimia on asukkaiden halvin henkivakuutus. Asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 m2 kohden tulee olla vähintään yksi palovaroitin. Piippaahan sinulla?

Eikö asuinalueenne kuulunut tänä vuonna pelastuslaitoksen omavalvonnan piiriin? Ei hätää, voitte parantaa turvallisuutta suorittamalla omaehtoisen kodin paloturvallisuustarkastuksen netissä: https://www.ku-pelastus.fi/fi/asioiverkossa/turvatietoa (kerrostalohuoneisto ja pientalo)

Asukkaiden havaitsemat puutteet omassa talossaan: (klikkaa kuva suuremmaksi)

 

Tulipalon ABC: Estä, pelasta, sammuta, hälytä apua, rajoita ja opasta

To, 02/11/2017 - 11:39
02/11/2017 - 11:39

On paljon helpompi estää tulipalo ennalta kuin sammuttaa se, toteaa turvallisuuskouluttaja Antti Salonen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Siksi pitää tietää, mikä paloja aiheuttaa ja tunnistaa riskit omassa lähiympäristössä. 

Tulipalot lähtevät useimmiten liikkeelle sähkölaitteista. Ylivoimaisesti eniten paloja lähtee liikkeelle keittiöistä. Useimmiten tulipaloihin on syynä joko päihteiden käyttö tai asukkaiden ikääntyminen.
- Tyypillisin tulipalo-onnettomuus sattuu aamuyöstä, kun nälkäinen kokkikolmonen aloittaa ruuanvalmistamisen kostean ravintolassa vietetyn yön jälkeen, Salonen kuvailee.

 Tarkista, että palovaroitin toimii!

Kaikkein tärkeintä riskinhallintaa on varustaa koti palovaroittimella. Se varoittaa ajoissa, jolloin palohuoneistossa oleva ehtii pelastaa itsensä ja muut ennen kuin myrkylliset palokaasut aiheuttavat tajuttomuuden.
Hyvinkään Vuokra-asuntojen uusissa kohteissa palovaroittimet toimivat verkkovirralla ja ovat lisäksi varmistettu paristolla. Vanhemmissa kohteissa asukkaan on itse huolehdittava, että asunnossa on toimiva palovaroitin.
- Nykyisin on saatavilla todella näppäriä jopa kymmenen vuoden ajan toimivia palovaroittimia. Sitä ei saa itse auki ja tarkistusnappi on niin iso, että sen voi kokeilla vaikka harjanvarrella, Salonen vinkkaa.

Huolehdi siisteydestä ja nappaa turhat laitteet irti pistorasiasta!

Palovaroittimen lisäksi palo-onnettomuusriskiä voi vähentää tehokkaasti omalla toiminnalla. 
- Hellan tai kiukaan päälle ei saisi joutua ylimääräistä tavaraa. Ne eivät ole säilytyspaikkoja. Pizzalaatikot eivät kuulu hellan päälle, eikä saunaa saisi ottaa varastokäyttöön tai jos otetaan, kiuas on eliminoitava pois käytöstä. Ja lisäksi yleinen siisteys olisi paikallaan, jotta ylimääräistä palokuormaa ei kertyisi, Salonen listaa.

Salosen mukaan jatkuvasti lisääntyvä sähkölaitteiden määrä kasvattaa myös selvästi  tulipaloriskiä. Yhden pistorasian ja jatkojohtoviidakon takana on nykyisin paljon enemmän sähkökuormaa kuin ennen: televisio, laturit, pleikkarit ja muut sähkölaitteet.
- Rikkinäiset laitteet on huollettava välittömästi ja turhia laitteita ei kannata pitää kiinni pistorasiassa. Nappaa laite aina pois pistorasiasta, jos laite ei ole käytössä. Sama koskee puhelimien latureita, Salonen ohjaa.

Toimi oikein palotilanteessa!

Mikäli palo on vähäinen ja asukas näkee heti, mistä palo on saanut alkunsa, Salonen kehottaa hidastamaan palon etenemistä: sulje ovet ja ikkunat ja aloita alkusammutus.
- Tätä varten käsisammutin ja sammutuspeite olisi syytä löytyä joka asunnosta. Jos tuli ei taltu, poistu nopeasti ja tee hätäilmoitus turvallisesta paikasta.

Rajussa tulipalotilanteessa kannattaa alkusammutuksen sijaan ryömiä savun täyttämästä huoneesta lattian rajassa turvaan.
- Savu nousee aina ylöspäin, joten sen ja kuumuuden alapuolella riittää happea kauemmin. Tulipalon roihutessa lämpötila voi olla hartioiden korkeudella 700 astetta, mutta polvien korkeudella huomattavasti vähemmän, Salonen toteaa.

Tulipalon uhrit kuolevat yleensä häkään ja myrkyllisiin savukaasuihin – eivät liekkeihin ja kuumuuteen.
- Ihmisten pitäisi sisäistää, että savu on tappavinta. Jos siis rappukäytävästä tupruttaa savua, eikä palo ole omassa asunnossa, älä poistu asunnostasi ja pidä ulko-ovi kiinni. Vaikka rappu on tuttu, et välttämättä ehdi alas asti ennen kuin tajuttomuus seuraa, opastaa Salonen.

 Onnettomuustilanteiden varalle Salonen kehottaa kaikkia älypuhelimen omistajia lataamaan 112-applikaation omaan puhelimeen.
-  112-applikaation avulla avunsaanti nopeutuu hätätilanteessa. Soittajan tarkka sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen ja apua osataan lähettää paikalle lähimmästä yksiköstä.

 

 Tulipalon sattuessa:

 1. PELASTA JA VAROITA
Säilytä malttisi. Toimi rauhallisesti ja harkiten, mutta ripeästi. Pelasta ja varoita välittömässä vaarassa olevia. Älä saata itseäsi hengenvaaraan.

2. SAMMUTA
Yritä sammuttaa palo tai rajoittaa sitä alkusammutusvälineillä, jos palo on hallittavissa. Älä sammuta vedellä rasvapaloa, rasvapalo leviää räjähdysmäisesti jo pienestä vesimäärästä. Vältä savukaasujen hengittämistä. Mene palon lähelle vasta, kun sinulla on alkusammutusvälineet käyttövalmiina. Jos paloa ei pysty turvallisesti sammuttamaan, yritä rajoittaa paloa sulkemalla ovi. Älä vaaranna itseäsi.

3. HÄLYTÄ APUA
Tee hätäilmoitus soittamalla hätänumeroon 112. Soita hätänumeroon turvallisesta paikasta. Muista! Savu tainnuttaa. Älä siis viivyttele palavassa tilassa. Mikäli palo ei ole omassa asunnossasi, älä koskaan poistu savuiseen porraskäytävään.

4. RAJOITA
Sulje ovet ja ikkunat perässäsi - näin rajoitat palon leviämistä. Varoita naapureita.

5. OPASTA
Opasta pelastushenkilöstö paikalle.

 

 

Lähde: Hyvinkään Vuokra-asunnot asukaslehti 

https://www.hyva.fi/Flipbook/2_2017/index.html 

HEMS-pelastaja ampumasektorissa

Ma, 30/10/2017 - 08:14
30/10/2017 - 08:14

HEMS-pelastaja Markku Julin työskenteli Jokelan ja Hyvinkään ampumistapausten aikaan. "Työaikana on tehtävä mitä pitää ja myöhemmin pohditaan sitten, että puristelevatko asiat liikaa", Julin sanoo. 

FinnHEMS 10:n ja sitä edeltäneen Medi-Helin lentoavaustajat on aina miehitetty Vantaan - ja Keski-Uudenmaan peastuslaitokselta.

7.11. 2007 Tuusulan Jokelassa lukion opiskelija hyökkäsi koulurakennukseen ja alkoi ammuskella oppilaita ja henkilökuntaa sattumanvaraisesti. Hätäkeskus hälytti apua Jokelaan kello 11:43. 

Medi-Heli lähti tehtävälle autolla. Lentoavustaja Markku Julinin mukaan jo ajomatkalla tiedettiin, että kohteessa ammutaan ja että paikalla on ainakin kaksi haavoittunutta.
Auttajat pysähtyivät koulun tuntumaan odottamaan kunnes poliisi antoi luvan saapua tapahtuma-alueelle. Paikalle tullut bussi otti kyytiinsä koululta pakenevaa väkeä ja kuljetti heidät evakuointipisteisiin.
"Kului noin tunti ennen kuin pääsimme hommiin. Sitten tuli käsky mennä koulun sisään toteamaan vainajat. Menimme sisään poliisisaattueessa, edessämme ja takanamme olivat rynnäkkökiväärein varustetut poliisit. Vainajat olivat koulun kellarissa, periaatteessa yhdellä käytävällä. Siinä tuli rauhallinen mutta epäuskoinen ja epänormaali tunne. Laitoimme defibrillaattorin lätkät kiinni potilaisiin ja totesimme heidät vainajiksi. Työaikana on tehtävä mitä pitää ja myöhemmin pohditaan sitten, että puristelevatko asiat liikaa", Markku Julin kertoo.
Ammuskelussa sai surmansa yhteensä yhdeksän henkilöä mukaan luettuna ampuja itse. 12 ihmistä loukkaantui lievästi: yksi luodista ja loput lasinsiruista.


Markku Julin oli töissä myös Hyvinkään ampumistapauksen aikaan 26.5.2012. Lääkärikopterin nimi oli muuttunut FinnHEMS 10:ksi ja Julinia oli ryhdytty tituleeraamaan HEMS-pelastajaksi.


Hyvinkään keskustassa liikerakennuksen katolle kiivennyt henkilö alkoi ampua ravintoloiden terasseilla olevia ihmisiä. Hätäkeskus hälytti apua paikalle hieman ennen kahta yöllä. Ampuja haavoitti vakavasti myös paikalle tullutta poliisia.

"Matkalla kuuntelimme tilannetta radiosta ja päätimme, että emme lennä keskustan alueelle, ettei ampuja ala tulittaa kopteria. Menimme laskuun paloaseman pihalle", Julin kertoo.


Kun FinnHEMS 10 pääsi kohteeseen, oli ampuja paennut, poliisi eristänyt paikan ja vakavasti loukkaantunutta poliisia kuljetettiin kohti sairaalaa. Julin oli hoitamassa kahta potilasta. Hoitaminen tapahtui ampumasektorilla, missä poliisit suojasivat hoitotyötä.
"Se oli urani raskain työvuoro, ampumatapauksen lisäksi meidät hälytettiin 20 kertaa, eikä pe- ruutettuja tehtäviä ollut montaa. Lepoaika jäi vähiin ja aktiivityötunnit täyttyivät. Meillä työaikaa seurataan siten, että lepoaikaa on työvuoron aikana oltava riittävästi. Jos lepoaika ei täyty, on lope- tettava työt ennen varsinaisen työajan päättymistä. Jouduin soittamaan työkaverille aamuviideltä, että tulee päästämään minut pois töistä", Julin kertoo.

Lääkärihelikopteri Medi-Heli aloitti Malmin lentokentällä 1992. Aluksi kaksi lentäjää ja lääkäri miehittivät sen. Vuotta myöhemmin toinen lentäjä korvattiin lentoavustajalla ja Medi-Helin tukikohta muutti Helsinki-Vantaan lentokentälle. Ensimmäiset lentoavustajat koulutettiin Vantaan pelastuslaitoksen palomiehistä ja sairaankuljettajista.

Tukiyhdistyksen pyörittämän Medi-Helin toimintaa varjosti rahoitus. Toiminta keskeytyi pari kertaa, kun rahoitusta ei ollut mutta uhka keskeytyksestä leijui useammin.

Vuonna 2011 lääkärihelikopteritoimintaa ryhdyttiin pyörittämään julkisin varoin. Lääkäriyksikkö nimettiin FinnHEMS 10:ksi, lentoavustajat siirtyivät HEMS-hallinnointiyksikön HEMS-pelastajiksi ja Medi-Heli lopetti toimintansa.

Pelastustoimen alueuudistuksessa (2004) HEMS-pelastajien isäntä oli nimetty Keski-Uudenmaan pelastuslaitokseksi, josta he saivat tehtävää varten virkavapaata.Teksti Marko Partanen


Leila Kallioniemi toimi esimerkillisesti tulipalossa

Pe, 20/10/2017 - 13:52
20/10/2017 - 13:52

Leila Kallioniemi palkittiin esimerkillisestä toiminnasta Vantaan Metsolassa sattuneessa tulipalotilanteessa. Tilanne oli saanut alkunsa, kun asunnossa olevat koirat olivat havitelleet ruokaa hellan läheisyydestä ja samalla saaneet hellan päälle. Tämän tapahtuman aikana tavaraa oli kaatunut hellalle ja syttynyt palamaan. Asukkaan palovaroitin herätti läheisyydessä olleiden henkilöiden huomion. 

Leila toimi tilanteessa mallikkaasti; ohjeisti toista henkilöä soittamaan apua ja samalla itse lähti sammuttamaan paloa. Vaikka varsinaista alkusammutuskalustoa ei ollut, hän onnistui märillä pyyhkeillä tukahduttamaan alkaneen palon.

Tällä toiminnalla hän pelasti asunnon kaksi koiraa, sekä pahimmassa tapauksessa kokonaisen paritalon. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos kiittää Leilaa rohkeasta ja upeasta toiminnasta luovuttamalla hänelle sammutuspeitteen.

Tietoa palovaroittimista:

  • Kodin jokaisen kerroksen alkavaa 60 neliömetriä kohden tulee olla vähintään yksi palovaroitin.
  • Sijoita palovaroitin kattoon vähintään puolen metrin päähän nurkista. Näin savu pääsee varoittimeen esteettä. Huolehdi palovaroittimien paristojen vaihdosta. Paristolla toimivien palovaroittimien paristot tulee vaihtaa normaalisti vuoden välein. Markkinoilla on myös 5 tai 10 vuoden paristoilla toimivia palovaroittimia.
  • Testaa palovaroitin kuukausittain ja etenkin, jos olet ollut lomalla. Testaus tehdään painamalla laitteessa olevaa testinappia.

 

 

Elämän Liekki –palkinto keravalaiselle Hilkka Suorttille

Ti, 17/10/2017 - 14:30
17/10/2017 - 14:30

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos luovutti 16.10.2017 Elämän Liekki –palkinnon rivitalon tulipalotilanteessa esimerkillisesti ja neuvokkaasti toimineelle Hilkka Suortille, jonka oikeaoppiset, nopeat ja varmat toimet pelastivat naapurin tulipalon keskeltä. Tämän lisäksi Suortti huolehti talosta ulos myös muut asukkaat, joita oli yhteensä yhdeksän.

Tilanne tapahtui Keravalla 8.9.2017 iltapäivällä. Suortti havaitsi, että naapurin palovaroitin hälytytti. Hän meni ikkunaan katsomaan, ja havaitsi, että naapurin ikkunasta tuli savua. Tämän jälkeen hän juoksi iäkkään naapurinsa tykö ja veti hänet ulos. Naapuri yritti palata hakemaan kenkiään, mutta Suortti haki hänet väkisin ulos uudelleen. Ilman Suortin määrätietoista ja rohkeaa toimintaa, naapuri olisi todennäköisesti menehtynyt.

Palo oli saanut alkunsa keittiöstä, jossa hellan päällä ollut palava materiaali oli syttynyt. Ilman toimivaa palovaroitinta, Suortti ei todennäköisesti olisi havainnut tulipaloa ajoissa. Suortti olikin noin kuukautta aiemmin käynyt puolisonsa Jyrki Lahden kanssa tarkastamassa naapurin palovaroittimen toiminnan. Heille molemmille yhteisöllisyys ja muista huolehtiminen tulee selkäytimestä. Se on luonnollinen tapa elää ja toimia, kertoo Suortti, joka on joskus ollut myös saavana osapuolena kun apua on tarvittu.

Sekä Suortti että Lahti toivovat, että naapurusto välittäisi enemmän kanssaihmisistään ja kävisi vaikka välillä kyselemässä kuulumisia, etenkin jos naapurin tilanne arveluttaa. Huoli etenkin heikommin pärjäävien ikä-ihmisten osalta on suuri, kun väestö ikääntyy ja varovaisuus etenkin sähkölaitteiden käytössä saattaa unohtua.

Pelastusjohtaja Jyrki Landstedt ojensi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen puolesta Elämän Liekki  kunniakirjan ja -palkinnon ansiokkaasti ja epäitsekkäästi toimineelle Hilkka Suorttille.  

Muistathan: 

  • Vain toimiva palovaroitin voi pelastaa henkiä.
  • Hellan päällä tai läheisyydessä ei pidä säilyttää palavaa materiaalia.
  • Pidä sammutuspeitto helposti saatavilla.
  • Älä jätä sähkölaitetta päälle tai kynttilöitä palamaan, jos poistut tilasta

 Jos sinulla on huoli ikäihmisen pärjäämisestä, ota yhteyttä kunnan vanhuspalveluihin.

 

 

 

Pelastuslaitos muisti sotaorpoja

Ma, 09/10/2017 - 07:50
09/10/2017 - 07:50

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos kunnioitti satavuotiasta Suomea Pääkaupunkiseudun sotaorvot ry:n Vantaan alueryhmän kanssa keskustelemalla ryhmän tapaamisessa oman kodin turvallisuudesta. Turvallisuuskouluttajat toivat esille vinkkejä oman kodin turvallisuuden lisäämiseksi niin omien toimintatapojen kuin erilaisten turvalaitteiden käytön avulla. Osallistujia kiinnosti erityisesti polttopuiden säilytys, pelastuslaitoksen vanhustenhuollon yhteistyö sekä kerrostalohuoneistosta poistuminen, kun rappukäytävässä on savua.

 

Pelastuslaitos lahjoitti tilaisuuteen osallistujille 10 vuoden pattereilla varustetut palovaroittimet ja liesivahdit.

Sotaorvot ovat kokeneet Suomen itsenäistymisen rankimmalla mahdollisella tavalla, kun oma isä, äiti tai molemmat ovat menehtyneet vuosien 1939–45 sotien aikana. Jäsenten keski-ikä on nyt noin 80 vuotta ja heitä oli alun perin Suomessa noin 50 000. Tällä hetkellä lukumäärä on noin 15 000.

Vinkkejä oman kodin turvallisuudesta:

Pientalon paloturvallisuusopas

Kerrostalon paloturvallisuusopas

Asuinhuoneiston paloturvallisuusopas