Pelastustoiminta

Jos sinun tarvitsee saada apua onnettomuus- tai vaaratilanteessa, soita numeroon 112. Pelastuslaitokselta lähtee tällöin tapahtumapaikalle hätäkeskuksen arvioima määrä pelastushenkilöstöä.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella asuu noin puoli miljoonaa asukasta. Pelastustoiminta on mitoitettu vastaamaan alueen riskejä ja onnettomuusuhkia. Pelastustoiminnalle omat erityispiirteensä luovat Helsinki-Vantaan lentoasema, rautatie- ja maatieliikenteen pääväylät sekä Kehärata. 

Pelastuslain mukaan pelastustoimintaan kuuluu
  • hälytysten vastaanottaminen
  • väestön varoittaminen
  • uhkaavan onnettomuuden torjuminen
  • onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen
  • tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen
  • yllä oleviin tehtäviin liittyvät johtamis-, viestintä- huolto- ja muut tukitoiminnat

Pelastuslaitos huolehtii pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä ja siten ylläpitää tarvittavaa pelastustoimen järjestelmää. Järjestelmään kuuluvat Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sekä alueen sopimuspalokunnat.

Sammutus-, pelastus- ja ensihoitotehtävistä huolehtivat työvuorossa olevat palomiehet ja ensihoitajat. He ovat valmiudessa ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä, yhdellätoista paloasemalla.

Alueellamme toimii lisäksi vapaaehtoista henkilöstöä 30 sopimuspalokunnassa, jotka hälytetään tarvittaessa  osallistumaan pelastustoimintaan.

Pelastusyksiköiden pääsy kohteeseen

Pelastustie on ajotie tai muu kulkuyhteys, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät tulipalon sattuessa tai muussa hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta ja sammutusveden ottopaikkoja. Sammutusautolla tulee päästä yleensä uloskäyntien välittömään läheisyyteen, pientaloalueella vähintään 50 m etäisyydelle. Lisäksi tulee päästä sammutusveden syöttö- ja ottopaikkojen sekä paloilmoitin-, sprinkler- tai savunpoistokeskuksien läheisyyteen. Sairaankuljetusyksiköllä tulee päästä yleensä uloskäyntien välittömään läheisyyteen, pientaloalueella vähintään 25 m etäisyydelle.

Pelastustien merkitseminen

Rakennuslupa-asiakirjoissa määritellyt pelastustiet tulee merkitä aina tieliikenneasetuksen mukaisella tekstillisellä lisäkilvellä "Pelastustie, Räddningsväg". Kilpeä käytetään sellaisenaan tai liikennemerkin lisäkilpenä. Pelastustiekilpeä voidaan tarvittaessa täydentää ajo- tai pysäköintikieltomerkein.

Vain viranomaisilla hyväksytty ja vaaditun mitoituksen täyttävä pelastustie voidaan merkitä virallisella lisäkilvellä. Pelastustietä osoittavaa virallista lisäkilpeä ei saa sijoittaa reitille, jota ei ole hyväksytty pelastustieksi. Virallinen pelastustietä osoittava lisäkilpi kertoo pelastushenkilöstölle, että ajoreittiä pitkin on mahdollista lähestyä kohdetta pelastusajoneuvoilla. Jos ajoreitti on merkitty pelastustietä osoittavalla kilvellä, mutta reitti ei esimerkiksi leveydeltään vastaa virallisen pelastustien mitoitusta, saattaa reitin käyttäminen vahingoittaa pelastusajoneuvoa ja sen myötä estää avun nopean pääsyn kohteeseen. Mikäli kiinteistön omistaja ei ole varma, onko kiinteistöllä virallinen pelastustie, tulee asia varmistaa kiinteistön rakennuslupa-asiakirjoista.

Pelastustiet ja ajoväylien mahdolliset painorajoitukset merkitään kiinteistön tonttiopastetauluihin. Opastetaulut sijoitetaan parkkipaikalle tai sisääntuloteiden varteen ja tarvittaessa ne on valaistava. Vain sairasauton mitoituksen täyttävää ajoreittiä ei merkitä pelastustiekilvellä vaan se merkitään opastauluun.

Pelastustielle pysäköinti voi vaarantaa ihmishenkiä

Pelastustien esteettömyys on tärkeää etenkin kerrostaloasuntojen turvallisuuden kannalta. Pelastustie vaaditaan uudisrakentamisessa kaikille yli kolme kerroksisille rakennuksille ja asuntojen varateille, jotka sijaitsevat yli 10 metrin korkeudessa. Nostolava-autolle tulee järjestää nostopaikat siten, että pelastaminen onnistuu kaikista kolmatta kerrosta korkeammalla sijaitsevista poistumisosastoista, joihin on suunniteltu pelastuslaitoksen toimintaa edellyttävä varatie.

Pelastustielle pysäköinti tai pelastustien talvikunnossapidon laiminlyönti voi vaarantaa ihmishenkiä. Kiinteistön omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että pelastustiet pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä, ja muutenkin sellaisessa kunnossa, että pelastusteitä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti. Rakennuksen käyttöönoton jälkeen tulee muistaa, ettei puita ja pensaita istuteta, eikä esimerkiksi pyykinkuivaustelineitä asenneta pelastustielle. Pelastustien käyttökelpoisuuden kannalta on tärkeää, että pelastustien sijainnit ovat kiinteistössä asuvien ja asioivien tiedossa. 

Lisätietoa pelastustien suunnittelusta ja vaatimuksista löydätte Pelastustien suunnittelu ja toteutus -ohjeesta.