Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Varautuminen

Varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa turvallisuustiloissa.

Turvallisuustilat:

- normaaliolot

- normaaliolojen häiriötilanteet (esimerkiksi suuronnettomuus, katkos sähkön jakelussa, tulva jne.)

- poikkeusolot (esimerkiksi sota, sodan uhka, tuonnin vaikeutuminen jne.).

Varautumista kansallisella tasolla ohjaa Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010. http://www.yhteiskunnanturvallisuus.fi/

Varautuminen jaetaan valmiuslain (1552/2011) mukaiseen viranomaisten varautumiseen ja omatoimiseen varautumiseen.

Viranomaisten varautuminen

Varautumista tekevät mm. Valtio, kunnat, liikelaitokset.

Viranomaisten varautumistoimenpiteitä ovat mm.

- varautumisen koordinointi

- riskianalyysi (normaaliolot ja poikkeusolot)

- valmiussuunnittelu (normaaliolojen häiriötilanteet ja poikkeusolot)

- yhteistoiminta

- johtamis- ja viestijärjestelmien ylläpito ja kehittäminen

- varaukset (henkilöt, rakennukset, kalusto)

- koulutus (kurssit ja harjoitukset).

Omatoiminen varautuminen

Omatoimisella varautumisella tarkoitetaan yksityisten ihmisten, yritysten ja yhteisöjen tekemää varautumista.

Pelastuslain (379/2011) 14 §:n mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: ehkäistävä vaaratilanteiden syntymistä, varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa, varauduttava pelastustoimenpiteisiin, joihin he omatoimisesti kykenevät sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Pelastuslain 15 §:ssä velvoitetaan rakennuksen tai kohteen haltija laatimaan pelastussuunnitelma 14 §:ssä tarkoitetuista omatoimisen varautumisen toimenpiteistä sellaiseen rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat.

Yksinkertaisimmillaan omatoiminen varautuminen on yksittäisen ihmisen varautumista erilaisiin onnettomuus- ja vaaratilanteisiin omassa kodissaan. Kirjallista suunnitelmaa tästä ei vaadita. On kuitenkin hyvä miettiä ennakolta, millaisia vaaratilanteita omassa kodissa saattaa kohdata, miten vaaratilanteita voisi ehkäistä ja miten onnettomuuden sattuessa tulisi toimia. Yleensä vaaratilanteet ovat ennalta ehkäistävissä varsin yksinkertaisin keinoin.

Osaatko,

- antaa ensiapua?

- toimia onnettomuuspaikalla?

- toimia tulipalon sattuessa?

- tehdä hätäilmoituksen?

- toimia kuullessasi yleisen vaaramerkin?

- toimia säteilyvaaratilanteessa?

- toimia kaasuvaaratilanteessa?

Onko,

- kotisi turvallinen?

- työympäristösi turvallinen?

Löytyykö,

- kotoasi "kotivara", alkusammutusvälineitä tai ensiapuvälineitä?

Omatoiminen varautuminen on siis varautumista "pahan päivän" varalle. Tästä linkistä aukeaa omatoimisen varautumisen taskuopas (Pahan päivän varalle, För den dåliga dagen), jossa on esitetty keskeisimmät ohjeet ja vinkit omatoimisen varautumisen osalta. Suurenna tarvittaessa.

Hyödyllistä tietoa arkielämän onnettomuuksien ja varsinkin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyyn löytyy myös Kodin turvaoppaasta, joka on sisäasiainministeriön ja Suomen pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) ylläpitämä verkkopalvelu.

Kodin turvaopas

‹‹Takaisin