Ajankohtaista

Tilaa syöte syöte Ajankohtaista
Syötteen kokonainen osoite. 24 min 8 s sitten

Missä se meidän sammutuspeite luuraa?

Ma, 14/01/2019 - 15:25
14/01/2019 - 15:25

Pitkä, sateinen syksy ja talvi ja vaatteet märkänä ulkoa tullessa. Tuttu tunne? Ethän kuitenkaan kuivaa varusteitasi saunassa. Saunatiloista lähteneitä paloja[SE1]  tapahtuu Suomessa vuosittain nelisensataa [SE2] ja saman päivän aikana marraskuussa Vantaalla sattui kaksi tulipaloa, jotka olivat lähtöisin saunasta. Suurin osa niistä johtuu saunan väärästä käytöstä, esimerkiksi pyykkien kuivauksesta tai saunan käyttämisestä varastona. Jos saunaa käytetään muuhun kuin saunomiseen, kytkethän sulakkeet irti.

 

Toimivat ja oikein sijoitetut palovaroittimet ovat helpoin ja tehokkain tapa varmistua siitä, että havaitsemme palon ajoissa. Palovaroittimen toimintakyky tulee testata kerran kuukaudessa. Valmistajasta riippuen palovaroittimen käyttöikä on 5-10 vuotta, iäkkäät palovaroittimet eivät testipiippauksesta huolimatta enää reagoi riittävän tehokkaasti savuun. Muista myös vaihtaa paristo ohjeen mukaisesti. Kun asennat varoittimen, merkkaa vaikka asennuspäivämäärä pohjaan, jos varoittimessa ei ole valmistuspäivämäärää.

Kotiin on suositeltavaa hankkia ainakin sammutuspeite. Se kannattaa sijoittaa helposti saataville, eikä siis kaapin perälle. Moni palo on saatu pysäytettyä, kun asukas on itse saanut sen heti alkuun rajattua. Älä kuitenkaan vaaranna itseäsi. Opettelethan itse ja opastathan myös perheesi käyttämään sitä.

Vantaalla ja Hyvinkäällä suoritettiin vuonna 2018 pientalojen ja kerrostalojen paloturvallisuuden itsearviointia. Pientalojen osalta havaittiin, että palovaroittimia ei aina ole riittävästi, tai ne eivät toimi. Kerrostalojen osalta yksi esiin nousseista huolista on tavaroiden säilyttäminen rappukäytävissä. Vähäinenkin määrä tavaraa voi palaessaan muodostaa huomattavan määrän savua ja vaarantaa kerrostalossa asuvat henkilöt.

Näillä pienillä asioilla voimme kaikki vaikuttaa siihen, että pääsemme yhteiseen tavoitteeseen: Nolla palokuolemaa.

Paloturvallisuuteen liittyvistä asioista voit kysyä päivystävältä palotarkastajalta paivystava.palotarkastaja@ku-pelastus.fi tai 09 2766 5111 (ark. klo 9-15)

 

palotarkastajat

Erica Sauvala ja Tiina Hirvonen

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

 

 

 

 

[SE1]

Saa kuvan, että saunamökkejä palaa. Pitää muuttaa jotenkin, että tulipaloja, jotka ovat lähtöisin saunasta.

 

[SE2]

Mistä tulee tämä luku? Ei ole taskutilastossa.

 

Ilotulittaminen Uudellamaalla 31.12.2018 / Fyrverkeri i Nyland 31.12.2018

Ma, 31/12/2018 - 15:36
31/12/2018 - 15:36

Ilotulittaminen Uudellamaalla 31.12.2018

 

Uudenvuodenaattoillaksi ja -yöksi on luvassa sateita ja paikoin kovaa puuskittaista tuulta. Tuulen nopeus voi Uudellamaalla ylittää puuskissa 15 metriä sekunnissa. Tuuli puhaltaa ennusteen mukaan etelä-lounas suunnalta. Uudenmaan alueen pelastuslaitokset ovat yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa arvioineet sääennustetta ja päättäneet, ettei ole tarpeellista antaa lisärajoituksia ilotulitteiden käytölle. Uudenmaan pelastuslaitokset kehottavat ilotulitteiden käyttäjiä kiinnittämään erityistä huomiota paikallisiin sääoloihin ja turvalliseen ilotulittamiseen. 

 

Jos puuskainen tuuli on voimakas, tulee arvioida voiko ilotulitteita ampua turvallisesti vai ei. Ilotulitteiden ampumispaikka tulee valita huolellisesti. Hyviä ilotulittamispaikkoja ovat aukeat alueet kuten hiekkakentät, vesialueet, peltojen laidat tai suuret, tyhjät parkkialueet. Voimakas tuuli tulee huomioida pidentämällä turvaetäisyyksiä ihmisiin, rakennuksiin ja ajoneuvoihin.

 

Ilotulitusraketit tulee ampua tukevasta alustasta niin, ettei tuuli pääse kaatamaan niitä tai muuttamaan rakettien lähtösuuntaa. Tuuliolosuhteet on syytä huomioida myös rakettien suuntaamisessa. Ilotulitepadat kannattaa tukea hyvin esimerkiksi kivillä kaatumisen ehkäisemiseksi. 

 

Uudenmaan alueella järjestetään useita ammattimaisia ilotulitusnäytöksiä. Ilotulituksen toteuttaja arvioi voiko ilotulituksen toteuttaa vallitsevissa sääoloissa turvallisesti.

 

Keliolosuhteiden ollessa aattoiltana ja -yönä haastavat, on jokaisen ilotulittajan huolellisuus nyt avainroolissa. Tuotathan ilotulitteilla iloa turvallisesti!

 

Muistilista ilotulittajille:

·Ilotulitteita saa pitää halussa ja käyttää vain aikuiset.

·Tutustu ilotulitteen käyttöohjeisiin etukäteen huolellisesti ja noudata niitä. 

·Käytä vain hyväksyttyjä ilotulitteita, joissa on CE-merkintä.

·Säästä juhlajuomien nauttiminen vasta ilotulitteiden käyttämisen jälkeiseen aikaan eli ammu raketit selvin päin.

·Ilotulitteita saa käyttää uudenvuodenyönä klo 18-02 välisenä aikana.

·Hätäraketteja ei saa käyttää ilotulitteina sillä ne voivat aiheuttaa turhia etsintöjä etenkin vesistöjen läheisyydessä.

·Valitse ilotulituspaikka niin, ettei ilotulitteista voi aiheutua vaaraa ihmisille, rakennuksille, autoille tai muulle omaisuudelle. Hyviä paikkoja ovat aukeat alueet kuten pellot, tyhjät pysäköintialueet, vesialueet tai muut alueet, joissa ilotulitteet eivät voi aiheuttaa vahinkoa. 

·Käytä tukevaa telinettä rakettien ampumisessa ja tue padat riittävästi lumella tai kivillä. 

·Ilotulitteiden käyttäjä on velvollinen siistimään syntyneet jätteet sekä korvaamaan aiheutuneet vahingot.

·Älä yritä sytyttää ilotulitetta uudestaan, jos ei toimi. Odota käyttöohjeessa mainitun varoetäisyyden päässä vähintään 10 min. ennen kuin lähestyt ilotulitetta. 

·Huomioi lemmikit ja kotieläimet, ilotulitteista aiheutuva kova ääni voi aiheuttaa eläimille pelkoa.

·Muista käyttää suojalaseja, suosittelemme suojalaseja myös katsojille!

·Jos menet katsomaan ilotulitusnäytöstä, varaa riittävästi aikaa matkan tekoon ja varaudu ruuhkaan. Suosi julkisia kulkuneuvoja. Muista ottaa suojalasit mukaan.

 

Ilotulitteiden käytön mahdolliset kieltoalueet vaihtelevat pelastusalueittain, joten muista tarkistaa mahdolliset rajoitukset oman alueesi osalta. Usein rajoitteita on asetettu esimerkiksi kulttuurihistoriallisten rakennusten läheisyydessä, keskusta-alueilla ja teollisuusalueilla. Tiedot löytyvät pelastuslaitosten nettisivuilta.

 

Lisätietoja medialle: 

·Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, päivystävä päällikkö Sami Kanerva, puh. 09 8394 0000 / tilannekeskus

·Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, päivystävä päällikkö Janne Rautasuo, puh. 09 8162 8699 / tilannekeskus

·Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, päivystävä päällikkö Toni Honkavaara, puh. 020 1111 400 / tilannekeskus

·Helsingin kaupungin pelastuslaitos, päivystävä palomestari p. 09 310 30 130.

 

Fyrverkeri i Nyland 31.12.2018

 

Till nyårsafton är det utlovat regn, hård vind och tidvis kraftiga vindpustar. Vindpustarnas styrka kan överskrida 15 m/s. Vinden blåser enligt prognosen från syd-sydväst. Räddningsverken i Nyland har utvärderat väderleksprognosen tillsammans med Meteorologiska institutet och beslutat att det inte är nödvändigt att ge tilläggsbegränsningar angående användningen av fyrverkeripjäser. Räddningsverken i Nyland uppmanar användarna av fyrverkeripjäser att fästa särskild uppmärksamhet vid de rådande lokala väderleksförhållandena och vid en trygg användning av fyrverkeripjäser. 

 

Om vinden är kraftig i vindpustarna bör man överväga om man tryggt kan man använda fyrverkeripjäserna. Platsen för fyrverkeriet bör väljas noggrant. Bra platser för fyrverkerier är öppna områden såsom åkerkanter, vattenområden, sandplaner och stora tomma parkeringsplatser. Den kraftiga vinden bör beaktas genom att förlänga säkerhetsavstånden till människor, byggnader och fordon. 

 

Fyrverkeripjäserna bör skjutas från ett stadigt underlag så att vinden inte kan ändra riktningen eller fälla omkull pjäserna. Beakta vinden även då du riktar raketerna. Fyrverkerigrytor skall man också stöda med t.ex. stenar så de inte faller omkull. 

 

På Nylands område anordnas flera professionella fyrverkeriuppvisningar. Den som förverkligar uppvisningen bedömer om man kan förverkliga uppvisningen på ett tryggt sätt i de rådande väderleksförhållandena. 

 

Då väderleksförhållandena under kvällen och natten är utmanande, bör var och en vara omsorgsfull i användningen av fyrverkeripjäser. Skjut fyrverkeripjäserna tryggt och med glädje!

 

Kom ihåg:

·Fyrverkeripjäser får handhas och användas endast av vuxna. 

·Bekanta dig noggrant med bruksanvisningen på förhand och följ den. Använd endast godkända fyrverkeripjäser som har CE-märkning.

·Spara festdryckerna tills du har använt fyrverkeripjäserna, alltså skjut raketerna i nyktert tillstånd. 

·Fyrverkeripjäser får användas under nyårsnatten mellan klockan 18–02.  

·Nödraketer får inte användas som nyårsraketer, för de kan orsaka onödiga efterspaningar, speciellt vid vattendrag.

·Välj platsen så att fyrverkeriet inte orsakar fara för människor, byggnader, bilar eller övrig egendom. Bra platser för fyrverkeriet är öppna områden, såsom åkrar, vattenområden, tomma parkeringsplatser, där fyrverkeriet inte kan orsaka fara.   

·Använd en stadig ställning för raketerna, stöd fyrverkerigrytorna tillräckligt med snö eller stenar. 

·Den som använder pjäserna är skyldig att städa upp avfallet samt ersätta eventuella skador. 

·Försök inte att tända pjäsen på nytt om den inte fungerar. Vänta tillräckligt långt borta i åtminstone 10 minuter innan du går närmare fyrverkeripjäsen. 

·Ta keldjur och husdjur i beaktande, det höga ljudet från pjäserna kan orsaka rädsla för djuren. 

·Kom ihåg att använda skyddsglasögon, vi rekommenderar dem även för åskådarna. 

·Om du åker för att se på en uppvisning, reservera tillräckligt med tid till resan och var förberedd för trafikstockningar. Föredra allmänna färdmedel. Kom ihåg att ta skyddsglasögonen med.

 

Förbudsområden för användning av fyrverkeripjäser skiljer sig mellan de olika räddningsverkena, så granska de möjliga förbuden på ditt eget område. Ofta gäller förbuden i närheten av centrum, kulturhistoriska byggnader och industriområden. Mera information finns på räddningsverkenas hemsidor. 

 

 

Tilläggsuppgifter för media: 

·Mellersta Nyland räddningsverk, jourhavande brandchef Sami Kanerva, tel. 09 8394 0000 / lägescentral

·Västra Nylands räddningsverk, jourhavande brandchef Janne Rautasuo, tel. 09 8162 8699 / lägescentral

·Östra Nylands räddningsverk, jourhavande brandchef Toni Honkavaara, puh. 020 1111 400 / lägescentral

·Helsingfors stads räddningsverk, jourhavande brandmästare 09 310 30130.

 

Ilotulitteiden käyttöä rajoitettu Vantaalla

La, 29/12/2018 - 21:04
29/12/2018 - 21:04

Ilotulitteiden käyttöä on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella rajoitettu Vantaan Kuninkaalassa Tikkurila Oyj:n Vantaan toimipaikan läheisyydessä. Rajoituksen perusteena on toimipaikassa varastoitavat palavat kemikaalit, joiden syttymisriski halutaan pitää mahdollisimman pienenä. Toimipisteessä syttynyt tulipalo voi aiheuttaa vakavaa vaaraa lähialueelle. Ilotulitteiden käyttö rajoitusalueella on rangaistavaa ja kieltoa valvoo poliisi.

 

Rajoitusalue: Keravanjoen, Jokiniementien, Heidehofintien, Tikkurilan maalitehtaan lounaispuolella ilmansuunnassa kaakko-luode kulkevan kevyen liikenteen väylän sekä rautatien väliin jäävällä alueella. Mainitut kadut sekä Keravanjoki kuuluvat alueisiin, joilla käyttö on kielletty.

 

Lisätietoja ilotulitteiden turvallisesta käyttämisestä löydätte TÄÄLTÄ (linkki: http://www.ku-pelastus.fi/fi/content/ilotulitteiden-turvallinen-k%C3%A4y...). Muilla kuin rajoitusalueilla, ilotulitteiden käyttö on sallittua vuodenvaihteessa 31.12-1.1. klo 18.00-02.00 välisenä aikana. 

 

Rajoitukset ilotulitteiden käytössä muiden pelastuslaitosten alueilla

 

Tiedot alueellisista rajoituksista muualla maassa löydätte kyseisen alueen pelastuslaitoksen www-sivuilta (linkki: http://www.pelastustoimi.fi/pelastustoimi/pelastuslaitokset).

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa 27.11.2018 päätettyä

Ti, 27/11/2018 - 17:50
27/11/2018 - 17:50

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunta päätti 27.11.2018 muun muassa ensi vuoden kokousajoista, pelastuslaitoksen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista 2019, talousarviosta ja investointisuunnitelmasta vuodeksi 2019 sekä käyttösuunnitelmasta ja toimintasuunnitelmasta 2019.

Lisäksi hyväksyttiin sopimuspalokuntien kiinteistöjen korjaus- ja ylläpitoavustuksen korottaminen ja palokuntasopimuksen päivittäminen Korson VPK:n kanssa ja sopimuspalokuntien neuvottelukunnan jäsenten valinta

Lisätiedot: pelastusjohtaja Jyrki Landstedt, puh. 09 8394 0301

 

Esityslista (myöhemmin myös pöytäkirja)

Palomestari Arto Latvalasta vuoden palomies 2018

To, 22/11/2018 - 12:47
22/11/2018 - 12:47

Yli 40 vuotta pelastusalalla työskennellyt palomestari Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta on valittu Vuoden palomieheksi 2018. Arton tuntevat voivat varmasti todeta valinnan osuneen oikeaan henkilöön, sillä Arton ura on monipuolisuudessaan ja laajuudessaan vertaansa vailla. 

Uraauurtavan kehittämistoiminnan lisäksi Arto tunnetaan innovatiivisuudestaan sekä innostavuudestaan, ja hän on itseään säästämättä kehittänyt sekä erilaisia menetelmiä ja toimintatapoja, huomioiden kuitenkin aina työyhteisön ja työkavereiden hyvinvoinnin. Vaatimattomana suomalaisena, hän haluaa kuitenkin ohjata huomion pois itsestään, ja kiittää saavutuksistaan kollegoitaan ja perhettään.  

Arton ura pelastustoiminnassa alkoi oikeastaan jo 9 vuotiaana VPK:n piirissä. Täten alaa on tullut seurattua varsin läheltä jo viidenkymmen vuoden ajan. Ensin palomiehenä, sittemmin pelastussukeltajana ja paloesimiehenä ja nyttemmin palomestarina. 

Arto kokee, että päällystötehtävissä antoisinta ovat olleet alussa lentoaseman pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen muiden viranomaisten kanssa. Tämä johti myöhemmin myös suuronnettomuuksien johtamisohjeiden laatimiseen samalla porukalla sekä johtoautojen ja johtokeskuksien kehittämiseen. Tämä taas johti onnettomuustyyppikohtaisen johtamisdokumentin laadintaan, joka myöhemmin julkaistiin SPEK toimesta ensimmäisenä versiona P3 käsikirjana.

Viimeiset 4 vuotta ovat olleet Artolle huima uudelleen syttyminen, kun hän on palannut juurilleen pelastusopistolle, jossa hän toimi 80 -luvun alussa kouluttajana. Hän toteaa, että ”kolme hanketta ( pelastusryhmän ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmät, kodinkoneiden palokäyttäytyminen ja Uusi PEKKS -selvitysopas), missä olen ollut mukana ovat olleet erittäin hieno alan oppilaitoksen ja kentän yhteistyön näyte, joissa olen ollut mukana operatiivisena asiantuntijana. Vaikka itse olen keulakuvana, niin haluan huomauttaa, että näissä projekteissa on ollut taustalla paljon vanhoja ja uusia kollegoita, jotka ovat auttaneet ja heittäneet myös itsensä peliin, tuomalla uusia ideoita. Tältä osin näenkin, että tunnustus kuuluu koko operatiiviselle väelle, joka on innostunut kehittämään itse tätä alaa.”

Arto tekee työtä täydestä sydämestään ja hänellä on kaiken aikaa miljoona rautaa tulessa. Mistä sitten kumpuaa tuo energisyys ja into uusien avausteen tekemiseen yhä uudelleen ja uudelleen?

Arto epäilee, että energisyys taitaa olla hieman suvun perintöä, sillä nuorempi veli on aika lailla samanlainen ja hänet valittiinkin muutamia vuosia sitten vuoden fysioterapeutiksi. ”En vaan yksinkertaisesti viihdy hyvin pelkästään sellaisten päivittäisten asioiden kanssa, joissa ei ole haasteita, vaan hyvin mieluusti tartun toimeen ja innostun kun on uusia haasteita ja ne todella vie mennessään ja silloin en mieti aikaa ja paikkaa, milloin asiaa viedään eteenpäin. Se voi olla aamulla klo 3 kun ajatus herättää tai sukellusreissulla palmun alla pienellä saarella, kun näistä jutuista viestitän.”, toteaa Arto omasta toiminnastaan. Arton tuntevat tietävät, että nauru pidentää ikää ja hän onkin tunnettu myös huumorintajustaan ja siitä, että pieni pilke silmässä pitää pirteänä. 

Arto kokee, että isossa roolissa hänen urallaan ovat olleet Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto sekä Uudenmaan Pelastusliitto, jotka ovat uskoneet hänen ajatuksiinsa ja näiden kautta hän on ollut monissa luottamustehtävissä tai asiantuntijana erilaisissa tilaisuuksissa. Se taas on luonnollisesti kannustanut yhä enemmän alan juttuihin mukaan. ”Ja onhan näissä ollut haasteita, kun on mennyt esittämään uutta asiaa alan huippuammattilasille, niin tunnin luennon valmistelemiseen on voinut kulua useampi päivä” toteaa Arto siitä pieteetistä, jolla hän asioihin suhtautuu. Sen lisäksi hän kokee, että alan lehdet, erityisesti Pelastustieto, Palokuntalainen ja Pelastusalan ammattilainen ovat tukeneet hänen ajatuksiaan monin tavoin.

Artolla on paljon myös kansainvälistä kokemuksia ja yhteyksiä. Suomen kansainvälinen pelastuskomennuskunta FRF perustettiin vuonna 1993 ja silloinen Vantaan palopäällikkö Reijo Rajala kysyi Artolta, että olisiko hän olisinko kiinnostunut olemaan laitoksen edustaja tässä kehitysprosessissa. Niinhän siinäkin vierähti parikymmentä vuotta ja samalla tuli huima joukko alan kollegoita tutuiksi niin Suomessa kuin ympäri maailmaan, kun on osallistui erilaisiin YK:n ja EU:n koulutustilaisuuksiin ja harjoituksin.

Lisäksi Arto toteaa, että ala on kiinnostanut niin paljon, että hän on tainnut käydä kaikilla Suomessa järjestetyillä pelastusalan messuilla, mutta myös kymmenissä tapahtumissa ympäri maailmaa. Luonnollisesti tämä on vaatinut myös omia taloudellisia uhrauksia, mutta mikään ala ei kehity omassa toimistossa istumalla, vaan on avattava silmät hieman laajemmin, hän muistuttaa.

Arto on jäämässä pois vuorotyöstä keväällä ja arvatenkin hänen suunnitelmiinsa ei kuulu oloneuvokseksi ryhtyminen. ”En millään tunne vielä, että pitäisi heittää pyyhe kehään kokonaan, joten katsotaan, mitä ala tuo tullessaan”. Arto kertoo, että esimerkiksi Pelastusopistolle on aina hieno mennä mukavien kouluttajakollegoiden kaveriksi. Arto tunnetaan alalla laajasti hyvästä ulosannistaan ja silläpä hän on ollut haluttu kouluttaja kymmenissä ja kymmenissä eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa. 

Lopuksi Arto toteaa vielä, että vaikka hänen nimensä on usein ollut päällimmäisenä näkyvissä, niin hän haluaa kiittää kaikkia alan kollegoita, jotka ovat olleet tukemassa ja auttamassa erilaisissa tapahtumissa ja ovat myös tuoneet paljon uusia ideoita mm. tutkimushankkeisiin. ”On ollut helppoa junailla mm. koulutustilaisuuksia eri pelastuslaitoksissa, kun tuttu kollega on ottanut kopin ja laittanut asiat etenemään”, toteaa hän hyvästä yhteistyöstä. Lisäksi hän haluaa kiittää omaa perhettään ja etenkin vaimoaan Astaa, joka on joutunut kantamaan päävastuun perheen arjen pyörittämisestä, silloin kun pelastusala on vienyt miestä niin iltaisin kuin viikonloppuisin.

Vuoden palomieheksi voidaan valita henkilö, jonka toiminta on esimerkillistä tai joka on ollut omiaan kohottamaan pelastusalan, pelastuslaitosten tai palokuntien nauttimaa arvonantoa tai on toiminut useita vuosia esimerkiksi muille pelastusalalla. Valinnan suorittaa toimikunta, johon kuuluu edustajat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällystöliitosta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta JHL ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta SSPL.

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa 27.11.2018

Ke, 21/11/2018 - 12:38
21/11/2018 - 12:38

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa 27.11.2018 on päätettävänä muun muassa ensi vuoden kokousajat, pelastuslaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2019, talousarvio ja investointisuunnitelma vuodeksi 2019 sekä käyttösuunnitelma ja toimintasuunnitelma 2019.

Lisäksi käsittelyssä on sopimuspalokuntien kiinteistöjen korjaus- ja ylläpitoavustuksen korottaminen ja palokuntasopimuksen päivittäminen Korson VPK:n kanssa ja sopimuspalokuntien neuvottelukunnan jäsenten valinta

Lisätiedot: pelastusjohtaja Jyrki Landstedt, puh. 09 8394 0301

Esityslista

Keski-Uudenmaan pelastustoimen johtokunnassa alueen kuntien ja sairaanhoitoalueiden maksuosuudet ja osavuosikatsaus

To, 20/09/2018 - 14:46
20/09/2018 - 14:46

Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunnassa 25.09.2018 on esillä alueen kuntien ja sairaanhoitoalueiden maksuosuudet vuodelle 2019 ja osavuosikatsaus ajalta 1.1. - 31.8.2018.

Osavuosikatsauksen mukaan toiminta on pelastustoimessa ja ensihoidossa sujunut suunnitelmien mukaisesti, eikä toimintaympäristössä ole tapahtunut yllättäviä muutoksia.

Uudenmaan alueen pelastuslaitosten yhteisen riskianalyysin valmistelu on käynnistetty. Valvonnan painopisteinä on alueet, joilla pelastustoimen toimintavalmius on hyvää tasoa heikompi sekä vaarallisten kemikaalien varastointi kaupassa, koulujen sivistystoimien kanssa tehtävä valvonnallinen yhteistyö sekä alueella olevien maatilojen valvonnallinen tarkastelu. Pientaloihin kohdistuva paloturvallisuuden itsearviointi sekä kerrostaloihin kohdistuvan paloturvallisuuden itsearvioinnin kokeilun valmistelu käynnistettiin vuoden toisella kolmanneksella. Tulikukko -koulutuksia sekä neuvontaa poistumis- ja sisälletuloharjoituksissa on toteutettu kouluissa ja päiväkodeissa.

Alueellamme ei tarkastelujaksolla ole sattunut yhtään suuronnettomuudeksi luokiteltavaa onnettomuutta. Henkilövahingot ovat vähentyneet kolmena vuotena peräkkäin. Erilaisissa onnettomuuksissa kuoli 21 henkilöä (27, 2017 ja 39, 2016).  Onnettomuuksissa loukkaantui 488 henkilöä (525, 2017 ja 509, 2016).

 

Elokuun 2018 loppuun mennessä oli pelastustehtäviä suoritettu 5 427 ja edellisenä vuotena 5 724. Tehtävämäärät kasvoivat hieman ensivastetehtävien osalta 1 303 (lisäys n. 100 tehtävää), Liikenneonnettomuuksien määrä pysyi samana 767 (776), rakennuspaloja oli 80 (101) ja vahingontorjuntatehtävät laskivat yli puolella 401 (895). Automaattisten paloilmoittimien aiheuttamat hälytykset ovat myös pysyneet edellisen vuoden tasolla 880 (846).

 

Ensihoitoyksiköillä oli tammi-elokuun aikana yhteensä 24 600 tehtävää (2017, 23 101). Ensihoitotehtävien kiireellisyysjakauma vaihtelee merkittävästi alueiden välillä, joka johtuu erilaisista ensihoitojärjestelmistä. Hyvinkään alueella pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköiden suorittamista tehtävistä 32,3 % on kiireettömiä D-tehtäviä, kun Peijaksen alueella vastaava luku on vain 0,3 %.

 

Yliopistosairaanhoitopiirien omistama FinnHEMS Oy vastaa nyt seitsemättä vuotta Suomen lääkärihelikopteritoiminnasta. Viime vuosina jyrkästi kasvaneiden hälytysmäärien kasvu on nyt taittunut. Hälytysmäärät ovat laskeneet liki 19 % verrattuna viime vuoteen (2018 1647, 2017 2033).

Pelastuslaitoksen toiminta ja talous on vuoden toisella kolmanneksella toteutunut suunnitelmien mukaisesti.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, puh. 050 3145385, Jorma Alho, puh. 040 718 1884

Johtokunnalle esitetään hyväksyttäväksi pelastustoimen kuntien maksuosuudet vuodelle 2019. Lisäksi esitetään hyväksyttäväksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS-Peijas alueen ja Hyvinkään sairaanhoitoalueiden maksuosuudet ensihoidosta vuodelle 2019. Mikäli kuntien kiinteistömenot nousevat vuoden 2019 aikana, niin ne laskutetaan toteutuneiden kiinteistömenojen mukaisesti.

Talousarviossa on huomioitu palkkojen ja kuntien vuokrien korotukset, jotka vaikuttavat pelastustoimen maksuosuuteen. Myös sairaanhoitoaluiden ensihoidon maksuosuutta on tarkastettu palkankorotusten osalta. 

Kunkin kunnan lopulliseen maksuosuuteen vaikuttaa kuntien vuokrien ja kiinteistömenojen sekä sopimuspalokuntien menojen muutokset vuodelle 2019. 

Lisätiedot: Jyrki Landstedt puh. 050 314 5385, Jorma Alho 040 718 1884, Heidi Piikki, 050 314 5645

 

Esityslista

 

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa 29.8.2018

To, 23/08/2018 - 10:07
23/08/2018 - 10:07

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa 29.8.2018 on esillä Mäntsälän paloaseman tarveselvitys ja sopimuspalokuntien kiinteistöjen korjaus- ja ylläpitoavustukset. Sen lisäksi käsittelyssä on muun muassa osavuosikatsaus sekä talousarvio ja investointisuunnitelma.

Vuoden 2019 talousarvioesityksessä on huomioitu palkkojen ja kuntien vuokrien korotukset, muilta osin menoihin ei ole esitetty muutoksia. Talousarvio vahvistetaan sitovien tavoitteiden määrittelyn jälkeen. Myöhemmin hyväksytään myös vuoden 2019 käyttö- ja toimintasuunnitelma.

 

Esillä on myös esitys palokuntasopimusten päivittämiseksi Rekolan VPK:n ja VR Konepajan  VPK:n kanssa. Rekolan VPK on hakenut palosuojelurahaston avustusta sekä lainaa Vantaan kaupungilta kiinteistöllään sijaitsevan paloasemarakennuksen katon korottamiseen. Hyvinkään VR Konepajan VPK:n toiminta on muuttunut, koska VR on siirtänyt Konepajan toiminnan muualle.

 

Mäntsälän kunnan tekninen lautakunta pyytää pelastuslaitokselta lausuntoa paloaseman tarveselvityksestä. Ehdotuksena on uusien tilojen rakentaminen Mäntsälän Paloasemaksi. Rakennuspaikaksi ehdotetaan 1.vaihtoehtona Linnalan alueen tonttia ja 2. vaihtoehtona Kapulin alueen tonttia. Hankesuunnittelu ehdotetaan tehtäväksi 2019-2020.

Johtokunnalle esitetään myönnettäväksi vuodelle 2019 sopimuspalokuntien kiinteistöjen korjaus- ja ylläpitoavustusta 30 000 euroa seuraavasti:

 

 Asolan VPK 5.000 euroa

 Klaukkala-Metsäkylän VPK 2.000 euroa

 Kaarelan VPK 4.000 euroa

 Rekolan VPK 10.000 euroa

 Sottungsby FPK 9.000 euroa

Lisäksi esitetään myönnettäväksi Rekolan vpk:lle oikeus muuttaa myönnettyä vuoden 2018 kiinteistöavustusta siten, että avustus käytetään katon korottamisesta johtuviin kustannuksiin.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen urheilijat ry:lle esitetään myönnettäväksi avustusta 31.12.2017 henkilöstömäärän mukaisesti 4760 euroa vuodelle 2017.

 

Lisäksi käsittelyssä on:

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ylipalomiehen viran nimikkeen muuttaminen palomiehen viraksi

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntien neuvottelukunnan jäsenten valinta

 

 

Esityslista verkossa

Ilmoitus ilotulituksesta tehdään pelastuslaitokselle hyvissä ajoin

Ke, 15/08/2018 - 10:08
15/08/2018 - 10:08

Suomessa vietetään paikoitellen elokuun viimeisenä viikonloppuna 24.-25.8. niin sanottuja venetsialaisia mökkeily- ja veneilykauden päätösjuhlana. Juhlintaan voi kuulua mm. muinaistulia, jätkänkynttilöitä, kokkoja ja nuotioita sekä toisinaan myös ilotulitteita.

 

 Uudellamaalla ilotulitteiden käytöstä tulee myös venetsialaisten aikaan ilmoittaa pelastusviranomaiselle. Ilmoitus tehdään vähintään viisi päivää aikaisemmin ja ilmoituksen voi tehdä pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvillä lomakkeilla:

Helsingin pelastuslaitos

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Metsäpalo- tai kovantuulenvaroituksen voimassa ollessa ei saa tehdä avotulta tai käyttää ilotulitteita, vaikka ilmoitus olisi tehty. Ilotulitukseen ja avotulen tekemiseen tarvitaan maanomistajan lupa.


Käytä ilotulitteita turvallisesti

Ilotulitteiden virheellisestä käytöstä saattaa aiheutua vakavia henkilö- tai omaisuusvahinkoja käyttäjälle itselleen tai ulkopuolisille, joten on syytä etukäteen miettiä ilotulitukseen liittyviä riskitekijöitä, jotta juhlat onnistuisivat.

Alkoholi ja ilotulitteet eivät kuulu yhteen. Ilotulitteiden lähettämispaikka kannattaa valita siten, että vaaraa ei aiheudu ihmisille, rakennuksille, ajoneuvoille eikä muullekaan omaisuudelle. Muista myös, ettet aiheuta kohtuutonta meteliä, joka saattaa häiritä naapureita tai lemmikkieläimiä. Kuntien ympäristönsuojelu-määräyksissä on rajoituksia ilotulitusten kellonajoille.

Ilotulitteen ampumisessa käytetään tukevaa telinettä tai tukea ja ampuminen suunnataan mahdollisimman turvalliseen paikkaan. Sopivia paikkoja ovat vesialueet. Kannattaa tutustua ilotulitteessa oleviin käyttöohjeisiin. Ilotulitteita sytyttäessä tulee käyttää suojalaseja. Myös yleisön on hyvä suojata silmänsä.

Vanhempien on hyvä muistaa, ettei ilotulitteita saa luovuttaa alaikäisten käyttöön, sillä vastuu hankkimiensa ilotulitteiden käytöstä on aina hankkijalla. Huolehdi myös omalta osaltasi siitä, ettet roskaa ympäristöä.

Muista myös lemmikit, sillä monet lemmikit säikkyvät ilotulistuksia ja saattavat pyrkiä karkuun meteliä.

Ilotulitekäytännöt vaihtelevat pelastusalueittain, joten muista tarkistaa oman kuntasi ja alueesi käytännöt.

 

Uudenmaan pelastusviranomaisten antama tiukennettu avotulentekokielto päättyy 20.6. klo 12

Ke, 20/06/2018 - 12:02
20/06/2018 - 12:02

Uudenmaan pelastuslaitosten 29.5.2018 alueilleen asettama tiukennettu avotulentekokielto päätetään ja siihen liittyvät rajoitukset on purettu 20.6.2018 kello 12.00.

Maaperän kosteus- ja tuuliolosuhteet ovat kehittyneet Uudenmaan maakunnan alueella suotuisasti ja mahdollistavat nyt normaalin avotulenteon sekä metsä- ja maataloustyöt. Näin ollen avotulenteko on tästä eteenpäin luvallista Uudenmaan alueella normaalia varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen sekä kunkin kunnan ohjeiden mukaisesti ja maanomistajan luvalla. Avotulta tehtäessä on aina varmistettava, ettei alueella ole voimassa olevia ruohikko- tai metsäpalovaroituksia, joiden tiedot löytyvät ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta osoitteesta ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset. 

 

Tiukennettu avotulen teko kielto Uudellamaalla jatkuu (12.6.2018)

Ti, 12/06/2018 - 15:35
12/06/2018 - 15:35

Uudenmaan pelastuslaitosten asettama tiukennettu avotulen teko kielto jatkuu edelleen, vaikka osassa Uuttamaata onkin satanut ja metsäpaloindeksi on paikoitellen hieman alle 5,6.

 

Pelastuslaitosten antama avotulen teko kielto tiukentaa normaalin metsäpalovaroituksen asettamia rajoituksia avotulen käytölle. Esimerkiksi kulotusta, kertakäyttö grillejä tai virkistysalueiden keittokatoksien tulisijoja ei nyt saa käyttää.   

Avotulikiellon jatkamisen perusteena on sateen vähyydestä johtuva erittäin kuiva maasto ja tuuliolosuhteet, jonka johdosta tuli voi levitä pienestäkin kipinästä laajalle alueelle. Lisäksi lähipäivien sääennuste lupaa lähipäiville poutaa ja sateita ei ole lähipäivinä luvassa.

Ilmatieteenlaitoksen metsäpalovaroitus on alueella edelleen voimassa. http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Tämän tiedotteen ovat yhteistyössä laatineet Helsingin, Itä-, Länsi ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokset

 

 

 

 

Uudenmaan alueella kaikenlainen avotulenteko kielletty

Ke, 30/05/2018 - 09:36
30/05/2018 - 09:36

Uudenmaan alueella kaikenlainen avotulenteko kielletty

Metsäpaloriski on koko maassa tällä hetkellä erittäin korkea. Uudenmaan alueella on pelkästään toukokuun aikana ollut yhteensä 188 maastopaloa. Näistä 78 on aiheutunut huolimattomasta tulenkäsittelystä ja 40 on arvioitu tahallaan sytytetyiksi. Uudenmaan pelastuslaitokset ovat asettaneet toistaiseksi voimassa olevan avotulentekokiellon koko alueelle. Kielto sisältää myös kulotuksen.

Metsät ovat nyt niin kuivia, että suurpalon mahdollisuuden todennäköisyys on erittäin suuri. Metsäpaloriskiä lisää voimistuneet tuuliolosuhteet, jotka helposti kuljettavat kipinöitä mukanaan. Kipinä saattaa syntyä myös metallin työstämisestä tai käsittelystä.

Nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää, nyt kun olosuhteet kuivuuden ja tuulen takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Uudenmaan pelastuslaitokset ovat yhdessä päättäneet kieltää avotulen teon alueellaan. (Pelastuslaki 379/2011) 6 §. Kielto on voimassa kunnes metsäpaloindeksi on alle 5,6 ja kiellon päättymisestä tiedotetaan.

Avotuleksi ei katsota maapohjasta eristettyjä grillejä, tiilistä tai kiviaineksesta valmistettuja tulisijoja sekä edellisiä vastaavia laitteita, joista tuli ei voi päästä leviämään maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Kevytrakenteisten, suoraan maapohjalle asetettavien ja helposti tuulessa kaatuvien grillien ja vastaavien muiden tulisijojen käyttö katsotaan pelastuslaissa tarkoitetuksi kielletyksi avotulen teoksi tulipalovaaran ollessa ilmeinen.

Yritystoiminnassa, joka voi aiheuttaa kipinöintiä, tulee olla erittäin varovainen. Jos tällaista työtä, kuten esimerkiksi metsätyötä tehdään, on toiminnanharjoittajan omin toimenpitein huolehdittava siitä, että kipinöinti ei aiheuta metsäpalon vaaraa.  (Pelastuslaki 14 §)

Lisätietoja

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos päivystävä päällikkö Yrjö Jalava puh. 09 8394 0000/tilannekeskus

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos päivystävä päällikkö Heikki Kervinen puh. 09 8162 8699/tilannekeskus

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos päivystävä päällikkö Ilkka Eskelinen puh 020 1111 400/tilannekeskus

Helsingin pelastuslaitos päivystävä päällikkö Jari Korkiamäki 310 30150/tilannekeskus

 

******************************************************

I Nyland är uppgörande av all slags öppen eld förbjudet

För tillfället är det mycket stor risk för skogsbränder i hela landet. I Nyland har det bara under majmånad varit totalt 188 terrängbränder. Av dessa har 78 stycken orsakats av ovarsam hantering av eld och 40 stycken har bedömts som anlagda. Räddningsverken i Nyland har bestämt att tillsvidare är det förbjudet att uppgöra öppen eld på hela området. Förbudet gäller även hyggesbränning.

Skogen är nu så torr att sannolikheten för en storbrand är uppenbar. Risken för skogsbrand ökar på grund av vindförhållandena, som enkelt för gnistorna vidare. Gnistor kan även bildas då man hanterar eller bearbetar metall.

Man får inte tända en brasa eller annan öppen eld, då omständigheterna på grund av torka och vind är sådana, att risken för skogsbrand, gräsbrand eller annan eldsvåda är uppenbar. Räddningsverken i Nyland har tillsammans beslutat att förbjuda uppgörande av öppen eld på området. (Räddningslagen 379/2011, 6§) Förbudet gäller tills indexet för skogsbrand är under 5,6 och man har informerat att förbudet har upphävts.

Öppen eld är inte en grill som är isolerad från marken, eldstäder som tillverkats av tegel eller stenmaterial samt andra anordningar som motsvarar de tidigare nämnda, från vilka elden eller gnistorna inte kan sprida sig. Grillar eller andra motsvarande eldstäder som är gjorda av lätta konstruktioner, placerade direkt på marken eller sådana som lätt kan falla omkull räknas till uppgörande av öppen eld. Detta är förbjudet enligt räddningslagen då risken för eldsvåda är uppenbar.

Man bör även vara mycket försiktig i företagsverksamheten om den kan orsaka gnistbildning. Om man utför arbeten som är jämförbara med detta, t.ex. skogsarbeten, bör verksamhetsidkaren med egna medel se till att gnistbildningen inte orsakar en skogsbrand. (Räddningslagen 14 §)

Tilläggsinformation

Mellersta Nylands räddningsverk, jourhavande brandchef Yrjö Jalava tel. 09 8394 0000/lägescentral

Västra Nylands räddningsverk, jourhavande brandchef Heikki Kervinen tel. 09 8162 8699/lägescentral

Östra Nylands räddningsverk, jourhavande brandchef Ilkka Eskelinen tel. 020 1111 400/lägescentral

Helsingfors räddningsverk, jourhavande brandchef Jari Korkiamäki 310 30150/lägescentral

Metsäpalovaroitus voimassa

Ma, 28/05/2018 - 13:06
28/05/2018 - 13:06

Maasto on pitkään jatkuneen kuivan ja lämpimän kelin vuoksi nyt erittäin kuivaa ja syttymisherkkää. Lähes koko Suomessa on voimassa metsäpalovaroitus mikä pelastuslain mukaan tarkoittaa, että nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää. Avotulella tarkoitetaan myös esimerkiksi kertakäyttögrillejä ja muuta tulenkäyttöä, josta tuli voi levitä maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Pelastuslaitokset kehottavat kaikkia kansalaisia huolehtimaan maastopalojen ennaltaehkäisystä.

”Avotulta ei saa sytyttää ja jokaisen tulee toimia niin, ettei tulipalon vaaraa synny. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kansallispuistoissa ei saa nuotiopaikoilla sytyttää tulta, ainoastaan tupien ja keittokatosten hormillisiin tulisijoihin voi tehdä tulen. Kotipihassa voi grillata ainoastaan grillillä, joka on eristetty maapohjasta ja josta tuli ei voi levitä kipinöinnin kautta. Mikäli tulitöitä, kuten hitsausta tai rälläköintiä joutuu tekemään, on huolehdittava, että paikalla on asianmukainen alkusammutuskalusto”, toteaa palopäällikkö Heikki Kervinen. Hän muistuttaa myös, että tulitikut ja sytyttimet tulee pitää pois lasten ulottuvilta, lähes sata paloa vuosittain syttyy lasten tulen käsittelyn myötä. Itsestään selvää on, että nyt ei saa kulottaa tai polttaa lehtiä tai oksia. ”Tulen sytyttäjä on aina vastuussa vahingoista ja vastuu on suuri, kun lähimetsän lisäksi palaa voi myös omia tai toisten asuinrakennuksia”, palopäällikkö sanoo.

Jos näet maastopalon, ilmoita asiasta välittömästi hätänumeroon 112. On tärkeää, että sammutustyöt päästään aloittamaan mahdollisimman pian. Pelastuslaitokset suosittelevat 112 Suomi-sovelluksen lataamista kännykkään. Sovelluksen kautta hätänumeroon soitettaessa onnettomuuspaikan tarkka sijainti välittyy hätäkeskukselle automaattisesti ja apu löytää nopeammin perille.

 

 

Pelastuslaki 379/2011 § 6

Suuronnettomuusharjoitus Helsinki-Vantaa lentoasemalla 23.5.2018

Pe, 18/05/2018 - 08:05
18/05/2018 - 08:05

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos harjoittelee Helsinki-Vantaan lentoasemalla 23.5.2018 noin klo 10-16. Harjoitukset järjestetään yhdessä muiden viranomaisten ja alueella toimivien tahojen kanssa.

Kyseisenä aikana lentoaseman ympäristössä liikkuu normaalia enemmän hälytysajoneuvoja.  Alueella voi olla myös havaittavissa vaaratonta savua.

Pelastusharjoituksista ei aiheudu häiriöitä matkustajaliikenteelle.

Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen vilkkaimmin liikennöity asema. Lentoaseman kautta kulkee vuodessa noin 18 miljoonaa matkustajaa.

 

Pelastustyöt lento-onnettomuudessa edellyttävät viranomaisilta ja muilta toimijoilta saumatonta yhteistyötä ja harjoitusten avulla varmistetaan pelastustoimien sujuvuus kaikissa olosuhteissa. 

Viljankuivurin säännöllinen kunnossapito pienentää merkittävästi paloriskiä

To, 17/05/2018 - 11:39
17/05/2018 - 11:39

Suomen pelastuslaitosten palontutkijat kehottavat maatilojen omistajia huolehtimaan viljankuivureiden säännöllisestä huollosta ja puhdistuksesta. Kuivauslaitteiston hyvä kunto ja puhtaus pienentävät merkittävästi paloriskiä.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja valtakunnallisen palontutkintaverkoston yhteistyössä tekemän Viljankuivaamopalot 2017 -selvityksen mukaan kahdessa kolmesta vuonna 2017 syttyneessä viljankuivurin tulipalossa syttymissyy oli sama. Selvityksen mukaan syynä oli kipinän tai liekin pääseminen viljankuivurin epäpuhtaaseen poistoilmakanavaan laitteiston vikaantumisen takia, jolloin epäpuhtaudet syttyivät palamaan.

Palontutkijat suosittelevat, että nuohooja tekee poistoilmakanavan puhdistuksen nuohouksen yhteydessä. Myös kuivauslaitteisto tulee tarkastaa ja huoltaa aina ennen käyttökauden alkua, mutta kuntoa ja toimintaa on syytä tarkkailla myös käyttökauden aikana.

Suomessa oli 47 285 viljankuivaamoa vuonna 2017. Vikoja ja epäpuhtauksia havaitaan huonosti, sillä viljankuivurit toimivat automatiikan varassa ja kuivaamossa käydään vain satunnaisesti ja pikaisesti. Jos viljankuivaamo on osana muuta rakennusta, välissä tulee olla palomuuri tai palomuurimainen rakenne.  

Palontutkinnalla pyritään ennaltaehkäisemään tulipaloja

Palontutkinta on pelastusviranomaista velvoittava lainsäädännöllinen tehtävä. Palontutkinnan tavoitteena on onnettomuuksien ehkäiseminen, vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan kehittäminen. Palontutkinnassa arvioidaan tulipalon syttymissyy, tapahtumaan vaikuttaneet taustatekijät, tapahtuman laajempi vaikutus, vahinkojen suuruus, merkitys ja vaikuttaneet tekijät sekä pelastustoiminnan kulku.

Palontutkinnan toteutukseen ja laajuuteen vaikuttaa tapahtuman seurausten vakavuus. Pelastuslaitosten on myös seurattava onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä. Onnettomuuskehityksen seurannan ja analysoinnin tulokset velvoittavat pelastuslaitoksia ryhtymään tarvittaviin ennaltaehkäiseviin ja varautuviin toimenpiteisiin. Tätä toteutetaan laatimalla suunnitelmia suurpalojen varalle sekä rakenteellisen paloturvallisuuden parantamiseksi ja tekemällä esityksiä turvallisuuden parantamisesta rakennusvalvonta- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisille.

Palontutkinnassa viranomaisyhteistyöllä on suuri merkitys onnistuneen lopputuloksen kannalta.

Lisätiedot: paloinsinööri, agrologi Reijo Houni p. 020 1111 400 tai reijo.houni@porvoo.fi, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

 ·         linkki selvitykseen

 

Kotisi paloturvallisuus on monen asian summa

Ke, 09/05/2018 - 08:22
09/05/2018 - 08:22

Oman kodin paloturvallisuus koostuu monista pienistä asioista. Toisinaan kannattaa katsella omaa kotia ”sillä silmällä”; osaako ambulanssi tarvittaessa meille ja osaanko toimia, jos syttyy tulipalo. Tärkeintä kuitenkin on, että omaa kotia tarkastellaan siten, että onnettomuuksia ei pääsisi syntymään.

Käsisammuttimissa on eroja

Jokaisen kodin vakiovarusteiksi kannattaa hankkia sammutuspeite ja käsisammutin. Ne kannattaa sijoittaa helposti saataville ja niiden käyttöön kannattaa tutustua perheen kanssa yhdessä. Peitteen koon tulisi olla vähintään 120 x 180 cm, jotta se suojaa käyttäjänsä, toteaa vanhempi palotarkastaja Olli-Valtteri Saarikoski. Sammutinta hankittaessa kannattaa huomioida, että vaahtosammuttimen sisältämä vaahtoneste on helpompi siivota, kuin jauhesammuttimen sisältämä hienojakoinen jauhe. Vaahtosammutinta on myös helpompi käyttää. Kuuden kilon sammutin on sopiva kotikäyttöön. Tietoa käsisammuttimista sekä niiden huollosta ja tarkastuksista löytyy tukes.fi -sivuilta. 

 

Palovaroittimellakin on parasta ennen päiväys

Riittävä määrä toimivia ja oikein sijoitettuja palovaroittimia on halvin henkivakuutus. Asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 m2 kohden tulee olla asennettuna vähintään yksi palovaroitin. Varoittimen toiminta on syytä testata kuukausittain. Testaaminen kertoo pariston toimintakunnosta, mutta ei vielä takaa laitteen toimintaa tositilanteessa. Palovaroittimet suositellaan uusittavaksi 5-10 vuoden välein. Varoittimen mukana tulevissa ohjeissa on suositeltu käyttöikä ja asennusohjeet. Koska sijoituspaikka on korkealla katossa, voisivat ikääntyneiden vanhempiensa luona vierailevat lapset tai lapsenlapset ottaa asiakseen isovanhempien palovaroittimien testaamisen kyläilyreissujensa yhteydessä. 

Viime vuonna Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella tapahtuneissa rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä oli palovaroitin vain noin 53%:ssa tapauksista ja näistä vain 60 %:ssa se hälytti. Vajaa kolmasosa oli yrittänyt sammuttaa palon ennen pelastuslaitoksen saapumista paikalle. Näissä tapauksissa usein miten selvittiin vähäisin vahingoin.  Valtaosa tulipaloista aiheutuu ihmisen toiminnasta, kuten palavien kynttilöiden jättämisestä vartioimatta sekä ylimääräisten tavaroiden säilyttämisestä saunassa tai lieden päällä. Jos saunaa ei käytetä saunomiseen, kannattaa sulake kytkeä irti. Toiseksi yleisin tulipalon aiheuttaja on ollut koneen tai laitteen vika.

Osoitenumerointi ei ole vain pitsataksia varten

Talon osoitenumeroinnin tulee olla näkyvillä kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Melko monessa pientalossa osoitenumeroinnin näkyvyys ei ole kunnossa ja apu saattaa sen takia viivästyä. Jos talon seinässä ei ole näkyvällä paikalla valmiiksi valaistua kohtaa, löytyy paristokäyttöisiä hämäräkytkimellä käynnistyviä osoitenumerolamppuja useista perustavarataloista.

Nuohooja kylään kerran vuodessa

Käytössä olevat tulisijat ja savuhormit tulee nuohota vuosittain, jotta savuhormeihin ja tulisijoihin kertynyt palamisjäte ei aiheuttaisi palovaaraa. Säännöllinen nuohous vähentää polttoaineen kulutusta ja edistää täydellistä palamista vähentäen päästöjä ja ympäristön tarpeetonta kuormitusta.

Asukkaan tulee huolehtia nuohoojan tilaamisesta ajallaan. Nuohoojan voi valita itse, kunhan tältä löytyy vaadittava ammattitutkinto. Hyvä muistisääntö on tilata nuohooja samaan aikaan vuodesta, esimerkiksi lämmityskauden alkaessa tai päättyessä. Tulipalon sattuessa vakuutusyhtiö voi alentaa korvauksia, jos nuohousvelvoitteiden laiminlyönnillä on ollut yhteys tulipalon syttymiseen.  Nuohoojien yhteystietoja löytyy osoitteesta nuohoojat.fi

Tietoa paloturvallisuudesta:

www.tukes.fi 

www.nuohoojat.fi

www.paloturvallisuus.info

Pelastusharjoituksia Kehäradan tunnelissa 11.-20.4.2018

Ma, 09/04/2018 - 09:36
09/04/2018 - 09:36

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos harjoittelee Kehäradan rautatietunnelissa 11.-20.4.2018. Harjoitukset järjestetään yhdessä Liikenneviraston ja muiden Kehäradalla toimivien tahojen kanssa.

 

Neljänä yönä Lentoaseman sekä Aviapoliksen ympäristössä liikkuu normaalia enemmän hälytysajoneuvoja. Pelastusharjoituksista ei aiheudu häiriöitä matkustajaliikenteelle, koska harjoituksen ajankohdat ovat yöllä normaalin liikennekatkon aikaan.

Kehärata on yksi Suomen vilkkaimmin liikennöityjä rataosuuksia. Kehäradalla kulkee arkivuorokaudessa noin 200 junaa ja esimerkiksi Lentoaseman juna-asemaa käyttää arkisin noin 8000 matkustajaa vuorokaudessa. 

Maanalaiset pelastustyöt edellyttävät viranomaisilta saumatonta yhteistyötä ja harjoitusten avulla varmistetaan pelastustoimien sujuvuus kaikissa olosuhteissa. Poistumisturvallisuutta Kehäradan tulipalotilanteessa turvataan rakenteellisilla ja teknisillä ratkaisuilla, kuten kahdella erillisellä palo-osastoidulla tunnelilla, yhdyskäytävillä, pystykuiluilla, äänievakuointijärjestelmällä sekä automaattisella savunpoistolla. 

 

 

 

 

Pelastuslaitoksen tavoitettavuusajat Itä-Vantaalla paranevat

To, 15/03/2018 - 13:01
15/03/2018 - 13:01 Pelastuslaitoksen tavoitettavuusajat Itä-Vantaalla paranevat

Kolohongan teollisuusalueella Vantaalla toimii Keski-uudenmaan pelastuslaitoksen valmiusasema, jonne on sijoitettu yksi sairaankuljetusyksikkö.  Mittatiellä aloitti toimintansa myös niin sanottu kärkiyksikkö, jossa työskentelee ympäri vuorokauden kaksi palomiestä.

Kärkiyksikkö on pakettiauton kokoinen ajoneuvo, joka varustetaan ensitoimenpiteisiin tarvittavalle palo- ja pelastuskalustolla, jotta sitä voidaan käyttää pelastustoiminnan aloittamiseen tai tukiyksikkönä muiden yksiköiden apuna. Yksikkö on varustettu sammutusjärjestelmällä, joka tukee ensisijaisesti liikennevälinepalon sammuttamista ja antaa riittävän tehon rajoittaa huoneistopaloa.

Kalustossa on otettu huomioon tieliikenne- ja raideliikennepelastamisen vaativat erityispiirteet. Lisäksi siihen kuuluu tehokas alkusammutuskalusto sekä erilaisia täydentäviä sammutusvälineitä. Yksikkö voidaan hälyttää kaikkiin onnettomuustyyppeihin ja maanalaisiin onnettomuuksiin sekä tarvittaessa myös tukemaan toista pelastus- tai sairaankuljetusyksikköä. Lisäksi yksikkö hoitaa tarvittaessa ensivastetehtäviä eli sen henkilöstö kykenee aloittamaan tehokkaasti hätäensiavun. Mittatien yksikkö toimii Havukosken paloaseman alaisuudessa.                       

 
Yksikön toiminta-alue ja tavoitettavuusajat

 Keltainen väri kuvaa tavoitettavuutta kuudessa minuutissa, sisempi punainen kymmenessä minuutissa ja ulompi punainen kahdessakymmenessä minuutissa.

 

Kerava-Tuusulan paloasema vihittiin käyttöön

Ke, 31/01/2018 - 16:26
31/01/2018 - 16:26

 Kerava-Tuusulan asema otettiin käyttöön alkusyksystä 2017 ja virallisia vihkijäisiä juhlittiin tänään keskiviikkona. Vihkimisen ja perinteisen letkun katkaisun suoritti ministeri Paula Risikko.

Uuden uutukainen paloasema korvaa vanhat Tuusulan ja Keravan paloasemat, jotka sijaitsivat vain 7 kilometrin päässä toisissaan. Uusi asema sijaitsee keskeisessä paikassa hyvien kulkuyhteyksien päässä. Pelastusjohtaja Jyrki Landstedt toteaa, että pelastustoimi on mitä suurimmassa määrin kunnan lähipalvelu ja näkee, että se tulee sellaisena säilymään myös jatkossa maakuntauudistuksen jälkeen.  

Sisäministeri Paula Risikko painotti puheessaan pelastustoimen vahvaa roolia varautumisen kentässä tulevan maakuntauudistuksen jälkeen. Lisäksi hän totesi, että pelastusaseman näkyvä sijainti itsessään on turvallisuudentunnetta lisäävä tekijä kansalaisten keskuudessa

Palokuntien perinteet näkyvät selkeästi aseman sisustuksessa suurien vanhojen printtikuvien muodossa. Uutta asemaa koristaa näyttävästi keraamikko Taina Kurtzen suuri keramiikkareliefi, joka sijaitsi aiemmin Keravan paloasemalla. Rakennuksen suunnittelun lähtökohtina olivat työturvalli­suus, toiminnalliset ratkaisut ja ympäristöystävälli­syys sekä energiatehokkuus, toteaa pelastusjohtaja Landstedt.

Puhdas asema -konseptissa likaantuneet varusteet puhdistetaan erillisessä osastossa, mikä estää käryjen, noen, lian ja muiden aineiden kulkeutumisen muihin tiloihin. Varusteet riisutaan jo palopaikalla kertakäyttöpussei­hin, joten myös kalusto pysyy puhtaana.

Asema on raken­nettu huoltovapaasta corten-teräksestä ja rakennuksen pitamateriaalit sisäpuolella toimivat myös ilmaa puhdistavina rakenteina. Ulkopinnan teräs vaihtaa väriään niin valon kuin ilman kosteudenkin mukaan.

Tontin nosto on toteutettu vaahtolasilla, joka toimii myös routa­eristeenä. 2 500 m2:n rakennus valmistui syksyllä 2017. Rakennuttajana toimi Kiinteistö Oy Keravan ja Tuusulan paloasema ja pääsuunnittelijana P&R Arkkitehdit.

Aseman osoite on Palokulmankuja 2, mutta sijainti ei löydy vielä esim. Google Mapsilla.

 

Asemasta on laadittu esite, joka löytyy mm. verkkosivuiltamme.

 

 

 

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella tehtävät lisääntyneet

Ma, 15/01/2018 - 11:25
15/01/2018 - 11:25

Vuosi 2017 oli Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle kiireinen. Sekä pelastus- että ensihoitotehtävien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta. Eniten kasvua aiheutui vahingontorjuntatehtävien eli käytännössä Kiira-myrskyn aiheuttamien tuhojen kautta, toteaa pelastusjohtaja Jyrki Landstedt.

Rakennuspalojen ja liikenneonnettomuuksien määrä kasvussa

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella vuonna 2017 oli yhteensä 8 306 sammutus- ja pelastustehtävää (vuonna 2016 7120kpl). Tehtävä määrissä on kasvua lähes 15% edellisvuoteen. Suurin kasvun aiheuttaja oli myrskyt, sillä luonnononnettomuuksiin liittyviä tehtäviä oli 1106 kpl (465 vuonna 2016), myös liikenneonnettomuudet ja ensivastetehtävät lisääntyivät merkittävästi.

Rakennus- ja huoneistopaloja sattui ennätysmäärä. Tulipaloissa kuoli vuonna 2017 kaksi henkilöä, Pornaisissa yksi ja Vantaalla yksi.  Edellisenä vuonna palokuolemia oli kolme. Myös loukkaantumiset vähenivät edellisestä vuodesta. Erilaisissa onnettomuuksissa kuoli 41 henkilöä (53) ja loukkaantui 779 henkilöä (835).

Suuronnettomuuksiksi luokiteltuja tulipaloja oli 4 kpl, joissa vahingot olivat vähintään yli 500 000 euroa. Suurimmat yksittäiset vahingot syntyivät Hyvinkäällä ison liikennemyymälän palossa.

Rakennuspalot lisääntyivät huolestuttavasti yli 27 %:lla. Niitä oli 139 kpl (101) ja rakennuspalovaaroja 178 (174). Rakennuspaloista aiheutuneet omaisuusvahingot kaksinkertaistuivat edellisestä vuodesta, ollen viime vuonna noin 11,7 milj. euroa, vuonna 2016 vahinkojen määrä oli 6,3 milj. euroa. Valtaosa tulipaloista aiheutui edelleen ihmisen toiminnasta 56 % (58 %), ja toiseksi yleisin tulipalonaiheuttaja oli koneen tai laitteen vika 25% (24 %).

Pelastustoimen ensivastetehtäviä oli 1831, kasvua on 15 % edelliseen vuoteen (1553). Kasvua oli eniten Vantaalla, jossa niitä oli 1186 kpl (1018).

Liikenneonnettomuuksia tapahtui 1212 kappaletta, mikä on 12 % enemmän kuin edellisenä vuonna (1066 kpl). Liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet viimeisen kolmen vuoden aikana 250 tehtävällä.

Pelastustoiminnassa kohteeseen saapumisaikatavoite on määritelty eri riskialueilla erilaiseksi. Esimerkiksi I-riskialueella (korkeimman riskin alue) kohde tulisi saavuttaa kuuden minuutin kuluessa hälytyksestä. Laitoksen alueella tämä I-riskialueen vaatimus alitettiin 74 %:ssa pelastustehtävistä.

Toimintavalmiusajan mediaani on 11:23 minuuttia (11:36 min). Pelastusyksikön lähtöaika oli vuonna 2017 1:25 minuuttia (1:16). Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö oli perillä kohteessa keskimäärin 7:50 minuutissa (7:52 min).

Automaattisten paloilmoittimien tarkistus- ja varmistustehtävien määrässä tapahtui muutosta parempaan, sillä tehtävät vähenivät noin sadalla, tehtäviä oli yhteensä 1279 kpl (1388).

Sen sijaan asuntojen paloilmoittimien aiheuttamat hälytykset lisääntyivät jonkin verran 232 kpl (218).

Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä kohteessa oli palovaroitin vain noin 53%:ssa tapauksista. Jos palovaroitin oli ollut käytössä, niin se myös hälytti 60 %:ssa näistä tapauksissa. Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä oli alkusammutusta suoritettu 30%:ssa tehtävistä. Tahallisesti sytytettyjä oli 39% kaikista 450 tulipalosta.

Ensihoitopalvelujen tarve kasvoi edelleen

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ambulanssien kokonaistehtävämäärä oli 34 845 vuonna 2017 (32 522 vuonna 2016). Tehtävät lisääntyivät edelleen n. 7 %:lla. Suurin tehtävälisäys oli HYKS Peijaksen sairaanhoitoalueella, jossa tehtävät lisääntyivät 8 %. Hyvinkään sairaanhoitoalueella tehtävissä oli edellisten vuosien tapaan noin 5 % kasvu.

Potilaiden tavoittamisviiveet ovat pysyneet edellisiin vuosiin verrattuna kaikissa hälytyskiireellisyysluokissa HUS:n palvelutasopäätöksen mukaisina sekä HYKS Peijaksen (Vantaa-Kerava) että Hyvinkään sairaanhoitoalueilla. 

Ensihoitohenkilöstöön kohdistuvat uhka- ja vaaratilanteet ovat lisääntymässä koko alueella. Kielellinen uhkaaminen, esineisiin kohdistuvat uhat sekä lievät fyysiset vammat ovat lisääntyneet eniten.

Onnettomuuksien ehkäisyn tavoitteena omatoimisuuden lisääminen

Onnettomuuksien ehkäisemiseksi alueella tehtiin määräaikaisia valvontakäyntejä muihin kuin asuinrakennuksiin 1501 kohteeseen. Lisäksi asuinrakennuksiin on kirjattu 313 valvontakäyntiä, jotka kohdistuivat lähinnä pientaloihin. Omavalvontalomakkeita lähetettiin 4510 pientaloon, ja näistä palautui 91 %. Vuonna 2018 asuinrakennusten valvontaa jatketaan valvontakäynnein ensisijassa niihin pientalokohteisiin, joista omavalvontalomaketta ei ole palautunut tai puutteita ei ole ilmoitettu korjatuksi. Lisäksi asuinrakennusten valvontaa kohdennetaan kompensoivana toimenpiteenä alueille, joissa pelastustoimen toimintavalmius on lähimmän paloaseman etäisyydestä johtuen tavoiteltua tasoa alempi.

Vuonna 2017 pilotoitiin arvioivan palotarkastuksen mini-versiota, jonka jatkokehittämistä jatketaan vuonna 2018 yhteistyössä pääkaupunkiseudulla. Arvioivien palotarkastusten perusteella alueen kohteiden turvallisuustaso on niukasti lain minimivaatimusten yläpuolella (3,11 asteikolla 1-5, jossa 3,00 vastaa lain edellyttämää tasoa). Asiakkaat arvioivat keskimäärin turvallisuustasonsa hieman paremmaksi kuin arvioinnin tehnyt pelastusviranomainen. Alueella on parhaiten hoidossa turvallisuuden johtaminen ja organisointi, turvallisuuslaitteistojen ylläpito sekä turvallisuuden vastuutus ja seuranta.

Vuonna 2017 jatkettiin kuntien sivistystoimien kanssa keskitettyä yhteistyötä koulujen ja päiväkotien valvomiseksi. Alueen kouluissa kokeiltiin koulujen turvallisuushenkilöstön itse suorittamaa omavalvontaa, jonka yhteydessä kartoitettiin koulujen kuulutuslaitteiden toimivuutta ja kattavuutta. Suuria yleisötapahtumia alueella oli mm. Powercup ja Rockfest, joissa pelastuslaitos osallistui turvallisuuden ohjaukseen tapahtuman suunnittelun alkuvaiheesta alkaen.

Muita tarkastuksia ja katselmuksia kuten pelastustiekoeajoja, käyttöönottoon liittyvää valvontaa,  yleisötapahtumien valvontaa ja kemikaalivalvontaa tehtiin yhteensä 3108 kertaa. Lisäksi suoritettiin asiakirjavalvontaa ja annettiin erilaisia asiantuntijapalveluita kuten rakennuslupalausuntoja 17516 kertaa. Valvonnan yhteydessä havaittiin jälkivalvontaa edellyttäviä puutteita 1077 kpl 401:ssä valvontakohteessa, joista 80% todettiin jälkivalvonnassa korjatuiksi. Eniten puutteita havaittiin pelastussuunnittelussa, pelastustoimen laitteiden ylläpidossa ja uloskäytävien esteettömyydessä.

Turvallisuusviestintätilaisuuksia (koulutus, neuvonta ja valistus) järjestettiin vuonna 2017 yhteensä 933 kpl.  Tilaisuuksissa tavoitettiin yhteensä 92696 henkilöä. Turvallisuusviestintätoimiston turvallisuuskouluttajat järjestivät tilaisuuksista 690 kpl, sopimuspalokunnat 160 kpl ja muut 83 kpl.

Taustaa

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos huolehtii pelastustoimesta ja ensihoidosta kahdeksan kunnan alueella (Vantaa, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä ja Pornainen). Työntekijöitä pelastuslaitoksella on noin 470 ja lisäksi pelastustoimen tehtäviä hoitaa alueella 30 sopimuspalokuntaa (VPK). 

 

 

Sivut