Ajankohtaista

Tilaa syöte syöte Ajankohtaista
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 16 min sitten

Ensihoidon toimintaohjeita koronatilateessa

Pe, 27/03/2020 - 15:10
27/03/2020 - 15:10

Turvaamme kiireellisen pelastustoiminnan tehtävät kaikissa olosuhteissa.  Hätätilanteessa soita 112. Mikäli epäilet saaneesi koronavirustartunnan, älä soita hätäkeskukseen.

Päivystysapu: 116 117

Numero on avoinna ympäri vuorokauden. Numerosta saa ohjeita oikeaan toimimiseen, jos ei voi odottaa terveysaseman aukeamista. Numerosta ohjataan oikeaan hoitopaikkaan ja annetaan ohjeita itsehoitoon.

 Vantaan koronaneuvonta: 09 8395 0070

Puhelin on avoinna arkisin klo: 8–16 sekä la–su klo: 9–15. Sähköpostiiin korona@vantaa.fi voi laittaa kysymyksen, jos soittaminen ei jostain syystä onnistu. Vantaa-infot palvelevat myös poikkeustilanteessa sekä Tikkurilassa että Myyrmäessä.

 Valtakunnallinen neuvontanumero: 0295 535 535

Puhelin on avoinna arkisin klo: 8–21 ja lauantaisin klo: 9–15. Palvelua saa mahdollisuuksien mukaan myös ruotsiksi ja englanniksi.

Tekstiviestineuvonta on numerossa 050 902 0163. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät voi käyttää puhelinta esimerkiksi kuulovamman tai muun syyn takia.

 Terveysasemat

Jos oireet ovat lieviä ja kotihoito riittää, pysy ensisijaisesti kotona. Älä mene terveysasemalle, jos epäilet koronavirustartuntaa.

Ensihoidon potilaiden omaisia ei tällä hetkellä voida Covid-19 pandemian vuoksi ottaa mukaan kuljetuksiin. Pienten lasten vanhemman kohdalla käytetään tapauskohtaista harkintaa.

 Suojautuminen ja suojaaminen pandemia-aikana ensihoidossa

Ensihoitohenkilökunta noudattaa terveydenhuollon toimijoina aseptisia toimintatapoja kaikkina aikoina ja kaikilla tehtävillä. COVID-19 pandemian aikana poikkeaviin ohjeistuksiin perustuva lisäsuojaus suojaa sekä ensihoitajaa, hoidettavaa potilasta että muita, tulevia potilaita.

 Potilaiden suojaaminen:

·      

Terveydenhuollon toimipisteisiin kuljettaminen tapahtuu ensihoitajien kokonaisvaltaisen harkinnan jälkeen. Mikäli hoito, seuranta tai muu potilaan tilan vaatima toiminta on mahdollista järjestää kotona, pyritään siihen vahvasti.

·      

Ensihoitohenkilöstö työskentelee vain täysin terveenä.

·      

Ensihoito ei kuljeta potilaita pelkästään näytteenottoon. Näin kohtaamiset oireisten henkilöiden kanssa saadaan vähentymään.

·      

Jokaisen hengitystieinfektiopotilaan kuljetuksen jälkeen suoritetaan asemalla varusteiden ja ambulanssin puhdistus.

·      

Koronainfektioon sairastunutta potilasta hoitaneet ensihoitajat seuraavat tarkasti oireitaan ja jäävät pois välittömästi työtehtävistään, mikäli viitteitä sairastumisesta ilmenee.

 

Toiminnot tartuntojen ehkäisemiseksi

·      

Paloasemille ei oteta tällä hetkellä vierailijoita. Myöskään muut kuin aseman vuorossa oleva henkilökunta eivät käy vapaalla ollessaan asemilla. Ambulanssit eivät vieraile myöskään vuoron aikana muilla asemilla.

·      

Ensihoitajat käyttävät toistaiseksi potilaskohtaamisissa perussuojauksena kirurgista suu-nenäsuojusta, hanskoja, sekä pitkähihaista työasua ja desinfioivat kädet toistuvasti.

·      

Ensihoitaja soittaa potilaalle tai hätäilmoituksen tekijälle ennen kohteeseen saapumista, mikäli esitiedot antavat olettaa, että potilaalla on mahdollisesti hengitystieinfektio. Näin ollen tehtävän ja potilaan hoitamista saadaan suunniteltua jo ennen kohteeseen menoa.

·      

Muutoin vastassa olevalta oppaalta tai viimeistään potilaalta kysytään viitteet mahdollisesta hengitystieinfektiosta. Opas voi viedä potilaalle valmiiksi kirurgisen suu-nenäsuojuksen.

·      

Hengitystieinfektiopotilaan hoidossa noudatetaan tilannekohtaisesti osittain poikkeavaa toimintamallia:

·      

Lähtökohtaisesti potilasta haastattelee, tutkii ja hoitaa vain yksi ensihoitaja

·      

Tiedossa olevaa koronainfektiopotilasta hoidettaessa ensihoitajalla on venttiilikasvosuojain kasvoillaan. Lisäksi potilaan eristystoimenpiteet alkavat jo ensihoidon aikana.

·      

Tietyissä hengityksen hoitoon liittyvissä toimenpiteissä ensihoitajat käyttävät myös silmäsuojia.

·      

Potilaalle laitetaan heti kirurginen suu-nenäsuojus ja happisaturaation mittaamisen jälkeen ensihoidon suojahanskat (ensisijaisesti potilas tai omainen itse laittaa).

·      

Potilaan tutkimus ja hoito tehdään mahdollisimman valmiiksi ennen siirtoa ambulanssiin

·      

Mikäli potilaan seuranta tai hoito ei välttämättä edellytä ensihoitajan läsnäoloa hoitotilassa, voi potilas olla hoitotilassa yksin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koronavirustilanteen aiheuttamat muutokset Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluihin

Ma, 16/03/2020 - 16:52
16/03/2020 - 16:52

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on tehostanut toimenpiteitä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi sekä oman henkilöstönsä suojaamiseksi. Yleiset palotarkastukset ja turvallisuuskoulutukset sekä vierailut siirretään myöhempään ajankohtaan. Olemme suoraan yhteydessä kaikkiin asiakkaisiin, joiden kanssa sovittuja kokouksia, tarkastuksia, koulutuksia tai vierailuja joudutaan siirtämään.  

Voitte asioida henkilöstömme kanssa puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Yhteystiedot löytyvät pelastuslaitoksen internet-sivuilta https://www.ku-pelastus.fi/. Päivystävän palotarkastajan tavoitat sähköpostitse paivystavapalotarkastaja@ku-pelatus.fi tai puhelimitse 09 2766 5111.

Pelastuslaitos turvaa kiireellisen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät kaikissa tilanteissa. Huomioithan, että et omalla toiminnallasi vaaranna toisten tai omaa turvallisuutta.  

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan päätökset 25.2.2020

Ti, 25/02/2020 - 17:06
25/02/2020 - 17:06

Pelastuslaitoksen johtokunnassa oli 25.2. käsittelyssä vuoden 2019 tilinpäätös ja lausunto Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportista. Esitykset hyväksyttiin sellaisenaan.

Katso Esityslista (ja pikapuoliin myös pöytäkirja)

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa 25.2.2020

Pe, 21/02/2020 - 08:12
21/02/2020 - 08:12

Pelastuslaitoksen johtokunnassa on 25.2. käsittelyssä vuoden 2019 tilinpäätös ja lausunto Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportista

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilinpäätös tilikaudelta 2019

Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen sitovat taloudelliset tavoitteet Vantaan kaupungintalousarviossa tilikaudelle 2019 olivat liikeylijäämä 0 euroa ja käyttöomaisuusinvestoinnit 2.3 miljoonaa euroa.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tulos oli positiivinen. Liikeylijäämä ennen varauksia oli 332 616, 56 euroa ja tilikauden tulos 676 104, 09 euroa. Käyttöomaisuuden investoinnit olivat 2 295 013 euroa.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, puh. 050 314 5385, Jorma Alho, puh. 040 718 1884,

Lausunto Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportista

Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisratkaisun selvitys toteutettiin syksyllä 2019. Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin mahdollisen sote-erillisratkaisun selvityksen loppuraportissa esitetään, että jatkovalmistelu pohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen neljän itsehallinnollisen alueen ja Helsingin kaupungin toimesta. Myös erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi ensisijaisesti alueilla. Helsinki Uudenmaan sairaanhoitopiirin toissijaisesta järjestämisvastuusta säädettäisiin lailla.

Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunnalle esitetään lausuttavaksi, että pelastustoimen asema huomioidaan jatkovalmistelussa. Erityisen tärkeää tämä on Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueella, joka esityksen mukaan jakaantuisi kahteen Vantaa-Kerava ja Keski-Uudenmaan itsehallintoalueeseen. Suomen pelastustoimi on jo ”maakunnallistettu” vuonna 2004. Pelastustoimi järjestetään jo nyt kuntaa suuremmilla alueilla. Lisäksi Uudellamaalla pelastuslaitokset nykyisin tiivistä yhteistyötä keskenään ja alueen kuntien kanssa sekä muiden viranomaisten kanssa. Pelastuslaitosten yhteistyö on erityisen tiivistä Helsinki Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa ensihoidossa, jossa pelastuslaitokset ovat mukana yhteistoimintasopimukseen perustuen.

Viiden itsehallintoalueen ratkaisu on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja ensihoidon tuottamisen kannalta esitetyistä vaihtoehdoista toimivin ratkaisu. Mikäli lainsäädännöllä voidaan varmistaa pelastustoimen mahdollisuus tehtävä yhteistyötä ensihoidon osalta Helsinki Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa myös jatkossa, niin pelastustoimi voisi jatkaa edelleen myös kuntien välisenä yhteistoimintana.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että lainsäädännöllä turvataan itsehallintoalueiden mahdollisuus tehdä yhteistyötä keskenään pelastustoimessa. Itsehallinnolliset alueiden päätöksellä Vantaa-Kerava ja Keski-Uusimaa voisivat näin hoitaa pelastustoimen palvelut yhteistyössä, jolloin nykyistä Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta ei tarvitsisi jakaa kahteen.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustoimen palvelut ja palveluverkko on suunniteltu ja optimoitu käsittäen koko nykyinen Keski-Uudenmaan pelastustoimen alue. Pelastuslaitoksen jako kahteen alueeseen aiheuttaisi tarpeen uusien rakenteiden ja palveluiden rakentamiselle sekä joka tapauksessa Keravan kaupungin ja Tuusulan kunnan yhteisesti omistaman paloaseman ja sen tarjoamien palveluiden yhteen sovittamisen kahden itsehallintoalueen kesken. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen jaossa kahteen itsehallintoalueeseen muutoskustannukset ovat merkittävät. Koska Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on nykyisin jo toimiva ja kustannustehokas, niin uusien rakenteiden ja hallinnon rakentumisesta aiheutuisi myös huomattava pysyvä käyttökustannusten lisäys. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos kykenee tällä hetkellä tuottamaan tehokkaat pelastustoimen palvelut kustannustehokkaimmin kaikista Suomen pelastuslaitoksista.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, puh. 050 3145385, Jorma Alho, puh. 040 7181884

Esityslista

Vuosi 2019 tilastojen valossa

Ti, 14/01/2020 - 08:11
14/01/2020 - 08:11

Vuosi 2019 oli Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle kiireinen. Liikenneonnettomuudet lisääntyvät vuosivuodelta toteaa pelastusjohtaja Jyrki Landstedt.

Vakavia rakennuspaloja useita

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella oli vuonna 2019 yhteensä 8 002 sammutus- ja pelastustehtävää (vuonna 2018 oli 8022 kpl). Tehtävien kokonaismäärässä ei tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Yksittäisten onnettomuustyyppien välillä oli vähäistä muutosta molempiin suuntiin.

Vuoden 2019 ikävimpinä asioina voidaan pitää useiden isojen ja vakavien rakennuspalojen osuutta, vaikka kokonaisuutena palojen määrässä oli lievää laskua. Rakennus- ja huoneistopalojen määrä laski toisena vuotena peräkkäin. Rakennuspalot vähenivät 15 tehtävällä ollen nyt 105 (2018 oli 121). Tulipaloissa kuoli vuonna 2019 neljä henkilöä, Tuusulassa yksi ja Vantaalla kolme.  Edellisenä vuotena palokuolemia oli kaksi.

Suuronnettomuuksiksi luokiteltuja tehtäviä oli neljä kappaletta, joista 3 kpl tapahtui Nurmijärvellä ja yksi Vantaalla (2018 oli 1 kpl), Suuronnettomuudeksi luokitellaan tulipalo, jossa vahinkojen osuuden arvioidaan olevan yli 500 000 euroa. Erilaisissa onnettomuuksissa kuoli viime vuonna 32 henkilöä (edellisenä vuonna 30) ja loukkaantui 680 henkilöä (742).

Rakennuspaloista aiheutuneet omaisuusvahingot lähes kaksinkertaistuivat ollen 7,8 milj. euroa, edellisenä vuotena vahinkojen suureksi arvioitiin 4,5 milj. euroa. Valtaosa tulipaloista aiheutui ihmisen toiminnasta 53 % (53 %) ja toiseksi yleisin tulipalonaiheuttaja oli koneen tai laitteen vika 24 % (24 %). Eläinten aiheuttamia tulipaloja arvioidaan tapahtuneen yhteensä 14 kpl (7 kpl). Televisio on viimeksi aiheuttanut tulipalon vuonna 2011 ja myös valaisinten osuus tulipalojen aiheuttajana on vähentynyt merkittävästi, mikä johtunee led-tekniikkaan yleistymisestä. Nykyisin eniten kodin tulipaloja aiheuttavat koneet ja laitteet ovat liedet ja uunit 21%, erilliset lämmityslaitteet 3% ja pyykinpesukoneet 3% . Pelastustoimen ensivastetehtäviä oli 1979, edellisenä vuotena niitä oli 1972.

Liikenneonnettomuuksia tapahtui 1258 kappaletta, mikä on 80 onnettomuutta enemmän kuin edellisenä vuonna (1178 kpl). Liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet hiukan joka vuosi. Myös liikennevälineistä aiheutuneet tulipalot ovat työllistäneet pelastuslaitosta edellisvuotta useammin, niitä oli viime vuonna 203 kappaletta (179).

Pelastustoiminnassa kohteeseen saapumisaikatavoite on määritelty eri riskialueilla erilaiseksi. Esimerkiksi I-riskialueella (korkeimman riskin alue) kohde tulisi saavuttaa kuuden minuutin kuluessa hälytyksestä. Laitoksen alueella tämä I-riskialueen vaatimus alitettiin 73 %:ssa pelastustehtävistä.

Toimintavalmiusajan mediaani on 11:43 minuuttia (11:35 min). Pelastusyksikön lähtöaika oli vuonna 2019 1:29minuuttia (1:27). Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö oli perillä kohteessa keskimäärin 7:24 minuutissa (7:14 min).

Automaattisten paloilmoittimien tarkistus- ja varmistustehtävien määrässä ei tapahtunut merkittävää muutosta, tehtäviä oli yhteensä 1337 kpl kun edellisenä vuotena niitä oli 1292.

Asuntojen paloilmoittimien aiheuttamat hälytykset lisääntyivät jonkin verran 276 kpl (254).

Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä kohteessa oli palovaroitin vain noin 58%:ssa tapauksista. Jos palovaroitin oli ollut käytössä, niin se myös hälytti 60 %:ssa näistä tapauksissa. Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä oli alkusammutusta suoritettu 29%:ssa tehtävistä. Tahallisesti sytytettyjä oli 45% kaikista 454 tulipalosta (vuonna 2018, 34% 463 tulipalosta).

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella toimii 31 sopimuspalokuntaa. Sopimuspalokunnat antoivat merkittävää apua pelastuslaitosten yksiköille. Sopimuspalokuntia käytetään yleensä pelastuslaitoksen yksiköiden apuna, mutta esimerkiksi Pornaisissa sopimuspalokunnat hoitavat joitakin tehtäviä itsenäisesti ja ovat nopein apu sillä alueella.  Sopimuspalokuntien yksiköitä tarvittiin yli 900 kertaa avustamaan pelastustoiminnassa. Lukumääräisesti eniten hälytyksiä kertyi Savion, Asolan ja Pornaisten sopimuspalokunnille.

Ensihoitopalvelu

Ensihoitopalvelujen tarve kasvoi edelleen, kuten aiempinakin vuosina. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ambulanssien kokonaistehtävämäärä oli 39 528, kun edellisenä vuonna se oli 35 761. Tehtävät lisääntyivät 11 %:lla.

Suurin tehtävälisäys oli HYKS Peijaksen sairaanhoitoalueella, jossa tehtävät lisääntyivät 15 %;lla, ollen nyt 25 354 kun ne vuonna 2018 olivat  22 040. Eniten lisääntyivät kiireelliset ensihoitotehtävät. Suurin tehtävämäärän nousu tapahtui toukokuun jälkeen, kun Hätäkeskuksen uusi Erica-järjestelmä otettiin käyttöön.

Hyvinkään sairaanhoitoalueella pelastuslaitoksen yksiköiden tehtävät nousivat 3 % edelliseen  vuoteen verrattuna,  Tuusulan yksikön tehtävämäärät nousi 10 %.   Hyvinkään yksikön tehtävämäärät laskivat – 4 % . Tehtävämäärien nousu johtuu Erican käyttöönotosta ja sen vaikutus näkyy pääasiallisesti kiireellisissä tehtävissä. 

Ensihoitohenkilöstöön kohdistuvat uhka- ja vaaratilanteet ovat lisääntymässä koko alueella. Kielellinen uhkaaminen, esineisiin kohdistuvat uhat sekä lievät fyysiset vammat ovat lisääntyneet eniten. Yhteistyötä poliisin kanssa on tiivistetty.

Lääkärihelikopterissa on pelastuslaitoksen HEMS-pelastaja

Keski-uudenmaan pelastuslaitoksen HEMS-pelastajat työskentelevät FinnHEMS lääkärihelikopterissa. Lääkärihelikopterin lääkäri on HUS palveluksessa ja itse kopterin ja lentäjän toimittaa Vantaan tukikohdassa Skärgårdhavets Helikoptertjänst Ab.  Ennakkotietojen mukaan lääkärihelikopterilla oli 2743 tehtävää, joista Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella oli 1134.

Valvontatoiminta

Onnettomuuksien ehkäisemiseksi alueella tehtiin määräaikaisia valvontakäyntejä muihin kuin asuinrakennuksiin 1808 kohteeseen, joka vastaa 92 % toteumaa suhteessa tavoiteasetteluun. Lisäksi asuinrakennuksiin tehtiin 469 paloturvallisuuden itsearvioinnin jälkivalvontaan liittyvää valvontakäyntiä, jotka kohdistuivat lähinnä pientaloihin.

 

Muita tarkastuksia ja katselmuksia kuten pelastustiekoeajoja, käyttöönottoon liittyvää valvontaa, yleisötapahtumien valvontaa ja kemikaalivalvontaa tehtiin yhteensä 1207 kertaa. Lisäksi suoritettiin asiakirjavalvontaa ja annettiin erilaisia asiantuntijapalveluita kuten rakennuslupalausuntoja 18005 kertaa.

Valvonnan yhteydessä havaittiin jälkivalvontaa edellyttäviä puutteita 489:ssä valvontakohteessa, joista 68% todettiin jälkivalvonnassa korjatuiksi.

 

Vuonna 2019 aloitettiin keskitetty yhteistyö Vantaan, Keravan ja KEU-Soten kanssa paloturvallisuuden edistämiseksi toimialan kiinteistöissä

Muistilista ilotulitteiden ampujalle

Ma, 30/12/2019 - 09:24
30/12/2019 - 09:24

Vuoden räiskyvin juhla lähestyy, ja siksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos haluaakin muistuttaa juhlijoita turvallisesta ilotulitteiden käsittelystä ja ampumisesta. 

Loistava ilotulitteen ampuja:

• on täysi-ikäinen 
• ei ole humalassa 
• käyttää suojalaseja 
• ohjeistaa katsojia pysymään riittävän kaukana ja neuvoo heitäkin käyttämään suojalaseja 
• ei muuntele tai yhdistele ilotulitteita 
• ei ammu ilotulitteita kädestä, parvekkeelta tai toisia päin. 

Muistilista ilotulitteen ampujalle: 

• käyttöohje: lue ja noudata 

• tuki: rakenna ennen ampumista esim. telineen, lumen, tiilten tai kivien avulla 

• laukaisupaikka: mahdollisimman turvallinen, josta ilotulitteen voi suunnata myötätuuleen, esim. järven ranta tai kenttä 

• sääolosuhteet: yli 14 m/s puhaltava tuuli ei ole turvallinen 

• raketin kunto: älä ammu, jos ilotulite on rikki, sen tulilanka on kastunut tai ei näy kunnolla 

• suutari: älä koske toimimattomaan ilotulitteeseen ainakaan 10 minuuttiin. Älä yritä ampua uudestaan. Palauta ostopaikkaan uuden vuoden jälkeen. 

• muut ihmiset ja eläimet: ota huomioon, että kaikki eivät pidä paukkeesta.

Näin säilytät ilotulitteita: 

• käytä lukittua, kuivaa kaappia tai tilaa, joka ei ole huoneenlämpöä kuumempi 

• pidä ilotulitteet kaukana lämmönlähteistä ja avotulesta 

• älä säilytä ilotulitteita kerros- tai rivitalon yhteisissä tiloissa, esim. kellarikomerossa 

• säilytä korkeintaan viisi kiloa ilotulitteita yhdessä asuinhuoneistossa. 

Ilotulitteille ei ole määrätty ”parasta ennen”-päivää, joten oikein säilytettyinä ne toimivat myös ensi vuonna. 

Ilotulitteiden käyttöä on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella rajoitettu Vantaan Kuninkaalassa Tikkurila Oyj:n Vantaan toimipaikan läheisyydessä. Rajoituksen perusteena on toimipaikassa varastoitavat palavat kemikaalit, joiden syttymisriski halutaan pitää mahdollisimman pienenä. Toimipisteessä syttynyt tulipalo voi aiheuttaa vakavaa vaaraa lähialueelle. Ilotulitteiden käyttö rajoitusalueella on rangaistavaa ja kieltoa valvoo poliisi.

Rajoitusalue: Keravanjoen, Jokiniementien, Heidehofintien, Tikkurilan maalitehtaan lounaispuolella ilmansuunnassa kaakko-luode kulkevan kevyen liikenteen väylän sekä rautatien väliin jäävällä alueella. Mainitut kadut sekä Keravanjoki kuuluvat alueisiin, joilla käyttö on kielletty.

Muilla alueilla ilotulitteiden käyttö on sallittua vuodenvaihteessa 31.12-1.1. klo 18.00-02.00 välisenä aikana. 

Lisätietoa ilotulitteista löydät esimerkiksi Tukesin verkkosivuilta: 

https://tukes.fi/koti-ja-vapaa-aika/ilotulitteet 

Pelastusviranomaiset havaitsivat puutteita myymälöiden palo- ja poistumisturvallisuudessa

Pe, 20/12/2019 - 14:58
20/12/2019 - 14:58

Uudenmaan pelastuslaitokset tekivät 25.11.–5.12.2019 valvontakäyntejä myymälöihin. Valvonta tehtiin ensimmäistä kertaa tiiviisti pelastuslaitosten yhteistyössä, samalla aiheella sekä ajankohdalla. Valvonnan piirissä oli yhteensä 282 myymälää ympäri Uuttamaata. Pelastusviranomaisen osalta valvonnan tavoitteena oli kiinnittää huomiota etenkin palo- ja poistumisturvallisuuteen.

Pelastuslaitoksen palotarkastajat totesivat valvontakäynneillä, että poistumisturvallisuuden osalta on parannettavaa. Noin 60 prosentissa tarkastetuista kohteista havaittiin huomautettavaa.  

Pelastuslaitosten edustajat toivovat kaupan alan toimijoiden kiinnittävän huomiota erityisesti poistumisreittien esteettömyyteen myös joulun ja black fridayn kaltaisten myyntitapahtumien kiireistä huolimatta. Poistumisreittien tulee olla käytettävissä ja näkyvästi opastettuna aina myymälöiden ollessa avoinna. Yleisin havaittu puute oli poistumisreiteillä säilytettävät tavarat. Lisäksi pelastuslaitokset antoivat valvontakäynneillä huomautuksia muun muassa liittyen alkusammutuskaluston kuntoon ja käytettävyyteen.

Valvontakäynnit ajoitettiin tarkoituksella loppuvuoteen, jolloin vilinää ja vilskettä riittää myymälöissä normaalia enemmän. Valvonnan kautta pelastuslaitokset puuttuvat turvallisuuspuutteisiin, ehkäisevät onnettomuuksia ennalta ja kannustavat yrityksiä ottamaan turvallisuusasiat vakavasti. Turvallisuus on yhteinen asia, johon niin yritykset kuin yksityishenkilöt, voivat omilla teoillaan merkittävästi vaikuttaa.

Teemavalvonnoissa tarkastettiin yhteensä 282 myymälää.

Yhteistyössä Helsingin, Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa 10.12.2019 hyväksyttyä

Ti, 10/12/2019 - 17:44
10/12/2019 - 17:44

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa 10.12.2019 hyväksyttiin muun muassa talousarvio, investointisuunnitelma, käyttösuunnitelma ja toimintasuunnitelma vuodelle 2020 sekä taksojen ja maksujen tarkistaminen. Lisäksi päätettiin perustaa viisi uutta virkaa. Kaikki asiat hyväksyttiin tehtyjen esitysten mukaisesti.

Esityslista verkossa

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa 10.12.2019

To, 05/12/2019 - 13:04
05/12/2019 - 13:04

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa on 10.12.2019 esillä muun muassa talousarvio, investointisuunnitelma, käyttösuunnitelma ja toimintasuunnitelma vuodelle 2020 sekä taksojen ja maksujen tarkistaminen.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio ja investointisuunnitelma 2020

Vantaan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 11.11.2019 vahvistanut Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sitovat tavoitteet: liikeylijäämä 0 euroa ja investoinnit 2,3 milj. euroa. Johtokunnalle esitetään vahvistettavaksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio vuodeksi 2020 ja investointisuunnitelma vuodeksi 2020

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen käyttösuunnitelma ja toimintasuunnitelma 2020

Talousarvion pohjalta on valmisteltu pelastuslaitoksen vuoden 2020 käyttösuunnitelma sekä vuoden 2020 toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman painotukset ovat asiakasvaikuttavuus, tavoitteellisuus ja työhyvinvointi. Johtokunnalle esitetään hyväksyttäväksi em. suunnitelmat

Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen alueen kuntien ja sairaanhoitoalueiden maksuosuudet

Johtokunnalle esitetään hyväksyttäväksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS-Peijas alueen ja Hyvinkään sairaanhoitoalueiden maksuosuudet ensihoidosta vuodelle 2020.

Muutos Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluista perittäviin taksoihin ja maksuihin

Johtokunnalle esitetään, että se muuttaisi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluista perittäviä maksuja ja taksoja 1.1.2020 alkaen siten, että erheellisistä paloilmoituksista perittävä maksu on 1127,94 €. ja että valvontatoiminnasta perittävä maksu perustuu 49,20 € tuntihintaan. Maksut peritään taksataulukon mukaisesti. Lisäksi esitetään, että Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ei peri maksua tarjoamistaan turvallisuuskoulutuspalveluista ja että turvallisuuskoulutusten kohderyhmiksi vahvistetaan kuntien henkilöstö, lapset ja nuoret elinkaarimallin mukaisesti sekä erityisryhmät ja seniorit sekä ne toimijat, jotka tuottavat palveluita edellä mainituille kohderyhmille sopimusperusteisesti (kuten esimerkiksi yksityiset paiväkodit ja hoitolaitokset). Taustalla on yhdenmukaistaa Uudenmaan alueen pelastuslaitosten maksupolitiikka.

Virkojen perustamisesityksiä

Johtokunnalle esitetään perustettavaksi seuraavat virat

Pelastuspäällikkö, esityksenä on uuden pelastuspäällikön viran perustaminen 1.1.2020 alkaen. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta organisoidaan uudelleen 1.1.2020 alkaen ja pelastuspäällikön virka tarvitaan johtamaan pelastustoiminnan ohjausta. Pelastuspäällikkö tulosyksikön päällikkönä johtaa tulosyksikölle määritettyjen palvelujen toimintaa, taloutta, henkilöstöresursseja sekä asiakkuuksien ja kumppanuuksien hallintaa. Asettaa johtamiensa palveluiden tavoitteet ja huolehtii niiden toteuttamisesta sekä vastaa niiden seurannasta, ohjauksesta, raportoinnista ja kehittämisestä. Toimii tulosyksikön esimiehenä. Toimii pelastusjohtajan sijaisena. Osallistuu pelastuslaitoksen strategiseen johtamiseen ja kehittämiseen johtoryhmän jäsenenä. Esityksen kustannukset katetaan lakkauttamalla apulaispelastusjohtajan virka ja lisäksi henkilöstömenoihin budjetoidulla määrärahalla

Kaksi viestijärjestelmäasiantuntijaa. Turvallisuusviranomaisten tietoliikenneverkkojen ja pelastustoimen uusien tietojärjestelmien (KEJO, HESU ja valvontasovellus) käyttöönotto edellyttää pelastuslaitoksen viestihuollon resurssien vahvistamista Esityksen kustannuksiin on varattu määräraha Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuoden 2020 talousarviossa.

Kaksi palomiehen virkaa.  Palomies toimii alueen pelastusviranomaisena onnettomuuksien ehkäisytehtävissä ja palomiehenä pelastustehtävissä. Esityksen kustannuksiin on varattu määräraha Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuoden 2020 talousarviossa.

Esityslista verkossa

Pelastuslaitokset tarkastavat Uudellamaalla myymälöitä joulusesongin alkaessa

To, 21/11/2019 - 13:27
21/11/2019 - 13:27

Uudenmaan alueen pelastuslaitokset tekevät joulumyyntien aikaan valvontakäyntejä alueensa kaupallisiin yrityksiin. Tarkastuksilla valvotaan etenkin myymälöiden poistumisturvallisuutta.

Joulusesongin aikaan kaupoissa on tavallista enemmän tavaraa ja väkeä. Siksi turvallisuuteenkin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Pelastusviranomaiset tarkastavat valvontakäynneillään esimerkiksi, ettei poistumisreiteillä säilytetä tavaraa tai etteivät joulumainokset ja -koristeet peitä poistumisopasteita näkyvistä. Lisäksi tarkastetaan muun muassa, että alkusammutuskalusto on helposti käyttöön otettavissa.

 Pelastuslaitosten tekemät tarkastukset ovat yrityksille maksuttomia. Ne ajoitetaan joulumyyntien aikaan, marras-joulukuun vaihteeseen.

Turvallisuusasiat tutuiksi myös kiireapulaisille 

Uudenmaan alueen pelastuslaitokset kehottavat yrittäjiä perehdyttämään myös joulusesongin kiireapulaiset turvallisuusasioihin. On tärkeää, että lisätyövoimakin tuntee yrityksen keskeiset turvallisuuskäytännöt. Myös mainoksista ja joulukoristeista vastaavien tulee huomioida, että koristeet ja mainosmateriaalit on kiinnitetty siten, etteivät ne peitä näkyvistä poistumisopasteita. Koko henkilöstön tulee niin myymälän sisällä kuin ulkopuolellakin huolehtia, ettei lavoja, lisähyllyjä tai muuta tavaraa säilytetä poistumisreiteillä ja poistumisovien edessä. Kiireellisissä hätätilanteissa asiakkaiden on tärkeää päästä poistumaan sisätiloista heitä lähimpänä olevien poistumisreittien kautta. Nämä reitit poikkeavat yleensä asiakkaiden normaalisti käyttämistä kulkuväylistä. Turvallisuus luodaan yhteistyössä.

Uudenmaan pelastuslaitokset kannustavat kauppoja huolehtimaan hyvästä turvallisuuskulttuurista myös joulumyyntien aikaan. 

Helsingin, Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset 

Lisätiedot medialle:

 Helsingin kaupungin pelastuslaitos: palopäällikkö, Anja Aatsinki, p. 09 310 1651 (vaihde).

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos: palotarkastaja, Ari Päivärinta, p. 020 1111 400 (vaihde).

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos: vanhempi palotarkastaja, Anette Aschan, p. 09 8394 0000 (vaihde).

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos: johtava palotarkastaja, Janne Rautasuo, p. 09 8162 8699 (vaihde).

Tiedustelut ruotsiksi: palotarkastaja Göran Forsell, p. 020 1111 400 (vaihde / Itä-Uudenmaan pelastuslaitos).

Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto Kalle Kupariselle Havukosken asemalta

To, 21/11/2019 - 13:20
21/11/2019 - 13:20

Palosuojelurahaston vuoden 2019 Innovaatiopalkinnon jaetun ensimmäisen palkinnon saivat erikoistutkija Marko Hassinen sammutustähystimen kehittämisestä sekä palomies Kalle Kuparinen sammutus- ja raivaustyöskentelyyn käytettävästä seinätuesta.

Sammutustähystin mahdollistaa sammutustyön rakennuksen ulkopuolelta ja vähentää palomiesten altistumista. Seinätuki parantaa pelastushenkilöstön työturvallisuutta ja tekee tikaskaluston käytöstä monipuolisempaa.

Innovaatiopalkinnon saajat julkistettiin torstaina 21. marraskuuta pelastustoimen ajankohtaispäivillä Joensuussa. Palkinnon suuruus on yhteensä 20 000 euroa, josta molemmille voittajille myönnettiin 10 000 euroa.

Kalle Kuparisen kehittämä seinätuki on tikaskalustoon asennettava lisäosa. Seinätuen avulla tikkailla työskentelystä tulee turvallisempaa ja tikkaiden käyttö pelastustoiminnassa monipuolistuu. Seinätuki ei edellytä suuria investointeja tai rakenteellisia muutoksia tikkaisiin, vaan se sopii jo käytössä olevaan tikaskalustoon. Seinätuki on myös helppo sijoittaa pelastusajoneuvoon pienen kokonsa ansiosta.

– Parasta seinätuessa on sen helppokäyttöisyys. Seinätuen materiaali on alumiinia, jonka johdosta tuote on kevyt. Seinätuki on myös nopeasti paikalleen kiinnitettävä. Tuote on suunniteltu käyttäjien tarpeeseen, kertoo Kalle Kuparinen.

Innovaation avulla pelastaja pystyy säätämään tikkaiden etäisyyttä seinästä työskentelyyn paremmin sopivaksi. Näin tikkaiden kulmasta tulee loivempi, mikä mahdollistaa tukevamman asennon ja antaa käsille lisää työskentelytilaa. Paremmalla ja tukevammalla työskentelyasennolla vältetään muun muassa putoamisvaara sekä parannetaan työturvallisuutta.

Seinätuen ansiosta esimerkiksi sammutinleikkuria voidaan käyttää tehokkaammin, sillä sen avulla tikkailta voi käyttää leikkuria turvallisesti. Seinätuki mahdollistaa myös muunlaisten sammutusmenetelmien käytön.

– Keksinnön lähtökohtana oli kehittää ratkaisu siihen, miten sammutinleikkuria voitaisiin hyödyntää paremmin. Matkan varrella tulleiden vinkkien pohjalta tuote on saatu soveltumaan monipuolisesti erilaisiin pelastus- ja raivaustehtäviin. Seuraavaksi toivon, että sopiva yritys ryhtyisi valmistamaan seinätukea palokuntien käyttöön, kertoo Kuparinen.

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos onnittelee Kalle Kuparista hienon innovaation johdosta.

 

Kalle Kuparinen kuvassa oikealla.

Miksi ambulanssi ei aina vie sairaalaan

Ma, 28/10/2019 - 08:31
28/10/2019 - 08:31

Miksi ambulanssi ei aina vie sairaalaan

Onko sinulle tai tutullesi käynyt niin, että hätänumeroon soitettuasi paikalle tulee ambulanssi, mutta lopputuloksena on, että ambulanssi ei viekään päivystykseen, vaan olet saanut kotonasi hoidon ja hoito- sekä toimintaohjeet. Ensihoitajien tekemän tilannearvion perusteella, noin 60 prosenttia tehdyistä hälytyksistä ei johda kuljetukseen. Usein potilaan edun mukaista on, että hoito toteutetaan kotona ja potilasta ei rasiteta päivystyskäynnillä.

Mitä hätänumeroon soiton jälkeen tapahtuu

Kun soitat hätänumeroon 112, hälytyskeskuspäivystäjä kuuntelee sinua ja tekee tarvittaessa lisäkysymyksiä sekä tekee arvion avuntarpeesta. Jos päivystäjä arvioi, että paikalle tarvitaan ensihoitoyksikkö, hän tekee hälytyksen. Hälytys tehdään usein jo puhelun aikana, joten älä sulje puhelinta ennen kuin saat siihen luvan. Paikalle lähtee yleensä lähin vapaa yksikkö, joka voi toisinaan olla myös paloauto. Myös palomiehet on koulutettu toimimaan tilanteessa ja aloittamaan tarvittavan hoidon.

Miten kuljetustarve arvioidaan

Kun ensihoitajat saapuvat paikalle, he tekevät arvion potilaan tilanteesta ja ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin. Ensihoitajat ovat koulutettuja terveysalan ammattilaisia ja toisinaan he pystyvät antamaan potilaalle hänen tarvitsemansa hoidon paikan päällä. Ambulanssissa on melko kattava välineistö tutkimusten tekemiseen sekä hoidon antamiseen.

Ensihoitaja Katri Pohjamo kertoo, että ensihoitoyksikössä työskentelee kaksi ensihoitajaa. He tutkivat potilaan tarkasti ja tekevät lisäkysymyksiä. Jos paikalla todetaan, että tilanne ei edellytä kuljetusta ambulanssilla sairaalaan, he antavat jatkohoito-ohjeet. Ambulanssien on oltava aina valmiudessa hoitamaan kiireelliset ensihoitotehtävät, joten kiireettömissä tapauksissa he antavat ohjeet esimerkiksi jatkohoitoa tai taksikuljetusta varten. Erittäin tärkeä tehtävä ensihoitajilla onkin nykyään hoidon ja palvelun tarpeen arviointi, kertoo Katri Pohjamo. Toisinaan paikalle voidaan pyytää esimerkiksi kotisairaanhoito tai joku muu palveluntarjoaja.

Yhä useammin potilaan edun mukaista on, että häntä ei kuljeteta päivystykseen, sillä kuljettaminen ja saattaa rasittaa häntä suotta. Tällöin pyydetään paikalle läheinen, joka voi tarkkailla vointia. Päivystyksessä myös ambulanssilla tuodut potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksen mukaan. Ensihoidon vastuulääkäri Juhana Hallikainen kertoo, että ensihoitajille on määritelty ohjeet, miten he toimivat erilaisissa tilanteissa. Taustalla on valtakunnalliset ohjeet ja suositukset. Paikanpäältä ensihoitajat voivat tarvittaessa konsultoida ensihoidon vastuulääkäriä tai lääkintäesimiestä.

Hoidon tarve arvioidaan aina sen hetkisen tilanteen mukaan. Se on saattanut muuttua siitä, kun hälytys on tehty tai se voi muuttua sen jälkeen, kun ensihoitajat ovat poistuneet. Jos tilanne muuttuu, tulee aina soittaa hälytysnumeroon uudelleen.

Omavastuu on 25 euroa

Yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuus on sama, olipa kyseessä Kelataksin tai ambulanssi. Voit saada korvauksen taksimatkasta, kun tilaat sen alueellisesta tilausnumerosta terveydentilasi tai puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi. Jos joudut käyttämään taksia terveydentilasi vuoksi, tarvitset siitä terveydenhuollon antaman todistuksen. Lisätietoa löytyy  https://www.kela.fi/taksimatkat

 

Miten toimit hätätilanteessa

  • Soita hätäpuhelu (112) itse, jos voit.
  • Kerro, mitä on tapahtunut.
  • Kerro tarkka osoite ja kunta.
  • Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.
  • Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti.
  • Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan.
  • Opasta auttajat paikalle.
  • Soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu.

Milloin et soita hätänumeroon 112?

  • kiireettömissä tilanteissa
  • kysely- tai tiedustelutarkoituksessa
  • häiriötilanteissa, joissa kukaan ei ole vaarassa: sähkökatkokset, liikenneruuhkat

Terveystietonumerosta 116117 saat neuvontaa

Soita päivystysapuun 116 117 ennen kuin harkitset lähtöä päivystykseen. Jos kyseessä on hätätilanne, soita hätänumeroon 112. Päivystysavussa sinua auttavat terveydenhuollon ammattilaiset, eli oman alueesi päivystyspalvelun sairaanhoitajat, jotka tekevät puhelimitse arvion päivystyksellisen tai kiireellisen hoidon tarpeesta paikallisten ohjeiden mukaisesti. Päivystysavusta saat myös yleisempää neuvontaa ja ohjausta mahdollisesti päivystyskäyntiä tarvitseviin vaivoihin. Päivystysapuun soittamalla saat ammattilaisen apua vaivaasi ja tiedon onko vaivan vuoksi hakeuduttava hoitoon päivystysaikana.

Katri Pohjamo: ”Olemme tutkineet teidät ja tilanne ei tällä hetkellä edellytä välitöntä kuljetusta päivystykseen. On teidän etunne mukaista, että jäätte kotiin lepäämään ja seuramaan oireita. Kannattaa pyytää luoksenne joku, joka voi seurata vointianne. Mikäli vointinne heikkenee, ottakaa uudelleen yhteyttä. ”

 

 

Asukasiltoja kerrostalojen paloturvallisuudesta

Pe, 04/10/2019 - 08:58
04/10/2019 - 08:58

Osaatko toimia, jos teillä kärähtää? Tervetuloa tutustumaan kerrostaloasumisen paloturvallisuuteen ja harjoittelemaan alkusammutusta tai tutustumaan pelastuskalustoon!

 

Asukasillan aluksi pidetään lyhyt esittely kerrostalojen paloturvallisuudesta ja suurimmista paloturvallisuusriskeistä alueella, minkä jälkeen on varattu aikaa vapaalle keskustelulle ja kysymyksille. Asukasilloissa on myös mahdollisuus tutustua alueenne sopimuspalokuntien toimintaan.

Aikataulu:

 

Hyvinkää ti 22.10. klo 18:00 alkaen, Hyria Hyvinkää, Kauppalankatu 18, Hyvinkää

Hyvinkää ti 12.11. klo 18:00 alkaen, Hyria Hyvinkää, Kauppalankatu 18, Hyvinkää

Molemmissa illoissa tarjolla mahdollisuus kokeilla alkusammutusta!

Hakunila ti 22.10. klo 18:00 alkaen, Lehtikuusen koulu -Kaarna, auditorio, Hiirakkotie 9, Vantaa

 

Mahdollisuus tutustua sopimuspalokuntamme sammutuskalustoon ennen illan alkua!

Hakunila ke 13.11. klo 18:00 alkaen, Lehtikuusen koulu -Kaarna, auditorio, Hiirakkotie 9, Vantaa

 

Mahdollisuus kokeilla alkusammutusta!

Myyrmäki to 24.10. klo 18:00 alkaen, Kilterin koulu, ruokala, Iskospolku 8, Vantaa

 

Myyrmäki to 14.11. klo 18:00 alkaen, Kilterin koulu, auditorio, Iskospolku 8, Vantaa

Molemmissa illoissa tarjolla mahdollisuus kokeilla alkusammutusta!

Rajamäki to 24.10. klo 18:00 alkaen, Seitsemän veljeksen koulu, ruokala, Keskusraitti 1, Nurmijärvi

 

Mahdollisuus kokeilla alkusammutusta!

Järjestäjänä toimivat alueemme sopimuspalokunnat.  

 

Paikalla kysymyksiinne vastaamassa myös palotarkastaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Juhannuskokko

Ma, 17/06/2019 - 13:55
17/06/2019 - 13:55

Mietityttääkö juhannuskokon polttaminen?

Muistilista kokon polttoon:
1. Kokon polttaminen ei ole sallittua metsäpalovaroituksen aikana. Näillä näkymin metsäpalovaroitus on voimassa myös juhannuksen aikaan. Ajankohtaiset varoitukset löydät ilmatieteenlaitoksen sivuilta.
 
Jos metsäpalovaroitus poistuu
2. Muista hankkia maanomistajalta lupa kokon polttoon.
3. Rakenna kokko palamattomalle alustalle ja varaudu riittävillä sammutusvälineillä. Erityisesti kuivat olosuhteet ja tuuli aiheuttavat leviämisriskiä.
4. Avotulen sytyttäjä on vastuussa tulesta. Vartioi kokkoa palamisen ajan ja sammuta se lopuksi vedellä. Muista siivota jäljet.
Lisää tietoa avotulen teon rajoituksista pelastustoimen sivuilta.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toivottaa kaikille turvallista juhannuksen aikaa!

Keski-Uudenmaan pelastus laitoksen johtokunnassa 22.5.2019

To, 16/05/2019 - 13:55
16/05/2019 - 13:55

Pelastuslaitoksen johtokunnassa 22.5. on esillä osavuosikatsaus 1.1. - 30.4.2019 sekä talousarvio ja investointisuunnitelma 2020.

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsauksessa 1.1. - 30.4.2019 todetaan, että alkuvuoden toiminta pelastustoimessa ja ensihoidossa on sujunut suunnitelmien mukaisesti eikä toimintaympäristössä ole tapahtunut yllättäviä muutoksia maakuntauudistuksen kaatumista lukuun ottamatta.

Uudenmaan alueen pelastuslaitosten yhteisen riskianalyysin valmistelu jatkuu. Valvonnan painopisteinä on alueet, joilla pelastustoimen toimintavalmius on hyvää tasoa heikompi, vaarallisten kemikaalien varastointi kaupassa, koulujen sivistystoimien sekä kuntien sosiaalitoimien kanssa tehtävä valvonnallinen yhteistyö sekä alueella olevien maatilojen valvonnallinen tarkastelu ja valvonnallisten jatkotoimenpiteiden suunnittelu tulevien vuosien valvontaa ajatellen. Palontutkintaa ja siitä saatavien tulosten hyödyntämistä on ryhdytty kehittämään parantamalla palontutkinnan laatua ja määrittelemällä aiempaa selkeämmin palontutkintaan liittyvää vastuutusta.

Vuoden 2019 ensimmäisellä kolmanneksella pelastustoiminnan tehtävät kasvoivat hiukan, noin 70 tehtävällä. Tulipalossa menehtyi kaksi henkilöä: Tuusulassa ja Vantaalla. Alueellamme sattui yksi suuronnettomuudeksi luokiteltavaa onnettomuus Vantaalla (vahinkojen arvo yli 500 000 euroa). Kyseessä oli kerrostaloalueen autotallin palo, jossa tuhoutui 20 henkilöautoa. Henkilövahingot ovat vähentyneet useana vuotena peräkkäin. Erilaisissa onnettomuuksissa kuoli 16 henkilöä (21, 2018 ja 27, 2017). Onnettomuuksissa loukkaantui 240 henkilöä.  Kuiva kevät on kasvattanut maastopalojen määrää 32 (6), myös liikennevälinepaloja on sattunut tavanomaista enemmän 61 (42). Tahallisten tulipalojen osuus on edellisen vuoden tasolla 39 ja 39%.

Ensihoitotehtävien kokonaismäärä lisääntyi edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 3 %. Suoritettujen ensihoitotehtävien kiireellisyysjakauma vaihtelee merkittävästi alueiden välillä, joka johtuu erilaisista ensihoitojärjestelmistä.

Pelastuslaitoksen toiminta ja talous on vuoden ensimmäisellä kolmanneksella toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Liikeylijäämä on ylittänyt talousarvion 382 teur. Pelastustoiminnan osalta liikeylijäämä huhtikuun lopussa on noin 400 teur ja ensihoidossa liikealijäämä on noin -21 teur.

Vantaan valtuuston asettama sitova tavoite pelastuslaitoksen investoinneille vuodelle 2019 on 2,3 milj. euroa. Investointien ennustetaan toteutuvan määrärahojen suuruisina.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, 050 31545385, Jorma Alho, 040 718 1884

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio ja investointisuunnitelma 2020

Pelastuslaitos on valmistellut pelastustoimen valtakunnallisen strategian 2025, pelastuslaitoksen oman strategian ja kuntien strategioiden sekä ensihoidon ja pelastustoimen palvelutasopäätösten pohjalta vuoden 2020 toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Valmistelun perustana on lisäksi käytetty toimintaympäristöanalyysia ja riskienarviointia.

Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut pelastustoimen kuntien ja sairaanhoitoalueiden maksuosuuden korottaminen kustannustasoa vastaavaksi.  Tulevat palkankorotukset on arvioitu talousarviovalmistelussa olevan 1% palkkasummasta. Palkankorotusten lisäksi pelastuslaitoksen tulee varautua täysimääräisten lomarahojen maksuun vuonna 2020.

Pelastuslaitos on käynyt alustavia neuvotteluja HYKS-Peijaksen ja HUS Ensihoidon kanssa Ruskeasannan paloasemalle sijoitetun ambulanssin EKU6232, nykyisin valmiudessa joka päivä klo 9-23, muuttamisesta ympärivuorokautiseksi. Muutoksesta aiheutuu noin 300 000 € lisäkustannus, mikä on huomioitu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alustavassa vuoden 2020 talousarvioesityksessä. Lopullinen päätös ambulanssin valmiuden muutoksesta varmistuu HUS-ensihoidon käytyä neuvottelut kuntien kanssa.

Pelastuslaitoksen ICT -kustannukset lisääntyvät merkittävästi, kun vuoden 2019 aikana käyttöön tulevat turvallisuusviranomaisten verkko (TUVE) ja hätäkeskustietojärjestelmä ERICA. Vuonna 2020 otetaan käyttöön turvallisuusviranomaisten kenttäjohtojärjestelmä (KEJO), pelastuslaitosten valvontasovellus valvonnan ja sen raportoinnin tarpeisiin sekä kuuden pelastuslaitoksen yhteisenä hankinta toteutettu operatiivinen henkilöstönsuunnitteluohjelmisto. Käynnissä olevassa pelastuslaitoksen kehittämishankkeessa on todettu pelastuslaitoksen oman tietohallinnon tarvitsevan lisää myös henkilöresursseja selviytyäkseen kaikista suunnitelluista tietojärjestelmähankkeista. Pelastuslaitos esittää pelastuslaitoksen viestihuollon vahvistamista yhdellä henkilöllä.

Pelastuslaitoksen resurssien suunnittelun vastuulle on tullut sopimuspalokuntalaisten fyysisen työkyvyn seuranta ja sen vaatima työterveyshuolto sekä operatiivisen henkilöstön osaamisen seurannalle ja ylläpidolle on asetettu lisää vaatimuksia. Pelastuslaitoksella on tarve vahvistaa operatiivisen henkilöstön resurssiensuunnittelua yhdellä henkilöllä.

Palomestareiden työajan muutoksen vaatima henkilöresurssien lisäys toteutettiin keväällä 2019 muuttamalla kahden ylipalomiehen virka palomestarin viraksi. Pelastuslaitos esittää kahden palomiehen viran perustamista pelastuslaitoksen operatiivisen toimintakyvyn säilyttämiseksi entisellään.

Kivistö-Klaukkala alueen pelastustoimen ja ensihoidon palveluiden turvaamiseksi tehty suunnitelma Luhtaanmäen paloasemasta, jonka toteutuksen myötä Vantaan maksuosuuteen tulisi viiden henkilötyövuoden lisäys, siirretään myöhemmäksi vuoteen 2021, koska alueella ei ole tarvittavaa kunnallistekniikkaa paloaseman rakentamiseksi.

Johtokunta pyysi lausunnon toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista vuodelle 2020 alueen kunnilta. Lausunnot on saatu 13.5.2019 mennessä Pornaisten, Tuusulan ja Mäntsälän kunnilta sekä Keravan kaupungilta. Lausunnoissaan kunnat pitävät pelastuslaitoksen toimintasuunnitelmaan pääosin hyvänä, mutta toivovat kuntien kanssa tehtävän yhteistyön parantamista, kohdennettuja palveluita esim. ikäihmisille sekä toiminnan tehostamista. Kustannusnousua kunnat pitävät liian suurena, ja osa kunnista rajoittaisi kustannusnousun samalle tasolle kuin muussa kuntien toiminnoissa.

Johtokunnalle esitetään jatkettavaksi vuoden 2020 talousarvion, toimintasuunnitelman ja investointisuunnitelman valmistelua ja esitettäväksi Vantaan kaupunginvaltuustolle, että Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen sitovat erät ovat liikeylijäämä 0 euroa sekä investointien 2 300 000 määräraha.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, 050 31545385, Jorma Alho, 040 718 1884

 

 

Esityslista

Vietä pääsiäinen ilman ruohikkopaloa, huhtikuussa jo lähes 40 maastopaloa Uudellamaalla

Ke, 17/04/2019 - 11:18
17/04/2019 - 11:18

Kauniit pääsiäiskelit voivat houkutella monenlaisiin puutarhahommiin. Kaikenlainen kulottaminen ja puutarhajätteiden poltto tulee tänä pääsiäisenä kuitenkin unohtaa, sillä ruohikkopalovaara on ennusteen mukaan voimassa eteläisessä Suomessa loppuviikon ajan. Ilmatieteen laitoksen varoitukset voi katsoa sivuilta www.fmi.fi/varoitukset.

 

”Lumen alta esiin tullut viimevuotinen kuiva ruoho- ja lehtimassa on nyt erittäin syttymisherkkää ja pieneksi ajateltu poltto voi helposti levitä hallitsemattomaksi”, palopäällikkö Antti Lallukka Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta toteaa. ”Myös tuuliolosuhteet voivat yllättää. Tyyni aamu muuttuukin nopeasti tuuliseksi ja tuli karkaa ympäristöön”, Lallukka jatkaa. 

Uudenmaan alueella on huhtikuun aikana syttynyt 39 maastopaloa. Vuosittain juuri huhti-toukokuu on sesonkiaikaa puutarhajätteiden polton ja kulotuksen seurauksesta syttyneille maastopaloille. Noin 70 % maastopaloista aiheutuu ihmisen toiminnan seurauksena. ”Tässä kuussa on Uudellamaalla sattunut 28 maastopaloa enemmän, kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kelit ovat siis erittäin otolliset ruohikkopaloille. Viime päivien kuiva ja tuulinen sää on lisännyt olosuhteiden vaarallisuutta. Toivon kaikille oikein hyvää ja turvallista pääsiäistä, ilman avotulen tekoa!”, palopäällikkö toivottaa.

Avotulta ei saa sytyttää, jos on vaarana sen leviäminen maastoon

Ruohikko- tai metsäpalovaroituksen tai kovan tuulen aikana avotulta ei saa sytyttää. Avotulella tarkoitetaan nuotiota tai muuta vastaavaa tulen käyttöä, jonka seurauksena tulen on mahdollista päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin seurauksena. Avotuleksi ei katsota maapohjasta eristettyjä grillejä tai tiilistä valmistettuja tulisijoja, joista tulen leviämisvaaraa ei ole. Pelastuslaitos pyytää kaikkia kansalaisia huolehtimaan maastopalojen ennaltaehkäisystä. Myös lapsia tulee valvoa niin, etteivät he käsittele tulta ja erilaiset sytyttimet tulee pitää lasten ulottumattomissa. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa vahingoista ja vastuu on suuri, kun lähitienoon lisäksi voi palaa myös omia tai toisten rakennuksia.

 

Puutarhajätteiden osalta kunnat suosittelevat yleensä muuta hävitystapaa kuin polttaminen. Risut ja lehdet voi kompostoida omalla pihamaalla tai toimittaa maksutta jäteasemille. Haja-asutusalueilla puutarhajätteiden pienimuotoinen poltto voi olla sallittua mutta taajamissa se on pääsääntöisesti kielletty savuhaitan vuoksi. Tarkista oman kuntasi ympäristömääräykset puutarhajätteiden polttamisen osalta. Roskien ja rakennusjätteiden poltto on nykyisin kielletty kaikkialla.

 

Jos näet maastopalon, ilmoita asiasta välittömästi hätänumeroon 112. On tärkeää, että sammutustyöt päästään aloittamaan mahdollisimman pian. Pelastuslaitokset suosittelevat 112 Suomi-sovelluksen lataamista kännykkään. Sovelluksen kautta hätänumeroon soitettaessa onnettomuuspaikan tarkka sijainti välittyy hätäkeskukselle automaattisesti ja apu löytää nopeammin perille.

Suuronnettomuusharjoitus Helsinki-Vantaa lentoasemalla 9.4.2019

Ma, 08/04/2019 - 15:56
08/04/2019 - 15:56

Hälytyskeskuksen ilmoitus 9.4. n. klo 12.30 otsikolla ”Ilmaliikenneonnettomuus, suuri” koskee lentoaseman alueella tapahtuvaa harjoitusta. Kyseessä ei ole aito tilanne.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos harjoittelee Helsinki-Vantaan lentoasemalla 9.4.2018 noin klo 12.30-16. Harjoitukset järjestetään yhdessä muiden viranomaisten ja alueella toimivien tahojen kanssa. Harjoitusalueena on pelastuskeskus Teknikontiellä sekä Ruskeasannan ambulanssiasema.

Kyseessä on ns. karttaharjoitus, eli pelastusajoneuvot eivät ole mukana harjoituksessa. Pelastusharjoituksista ei aiheudu häiriöitä matkustajaliikenteelle.

Pelastustyöt lento-onnettomuudessa edellyttävät viranomaisilta ja muilta toimijoilta saumatonta yhteistyötä ja harjoitusten avulla varmistetaan pelastustoimien sujuvuus kaikissa olosuhteissa.

Keski-Uudenmaan pelastustoimen johtokunnassa käsiteltyä 26.3.2019

Ti, 26/03/2019 - 17:17
26/03/2019 - 17:17

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa hyväksyttiin 26.3.2019 talousarvio ja investointisuunnitelma2020,Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen urheilijat ry:n avustushakemus, Pelastuslaitoksen henkilöstösuunnittelun ja työajan hallinnan tietojärjestelmä, viestimestarin viran perustaminen ja pelastusjohtajan sijaisten määrääminen.

Lisätiedot Jyrki Landstedt, puh. 050 314 5385

Esityslista / pöytäkirja verkossa

Keski-Uudenmaan pelastustoimen johtokunnassa 26.3.2019

Pe, 22/03/2019 - 11:04
22/03/2019 - 11:04

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa on esillä talousarvio ja investointisuunnitelma2020,Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen urheilijat ry:n avustushakemus, Pelastuslaitoksen henkilöstösuunnittelun ja työajan hallinnan tietojärjestelmä, viestimestarin viran perustaminen ja pelastusjohtajan sijaisten määrääminen.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio ja investointisuunnitelma 2020

Pelastuslaitos on valmistellut vuoden 2020 toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut pelastustoimen kuntien ja sairaanhoitoalueiden maksuosuuden korottaminen kustannustasoa vastaavaksi. Tulevat palkankorotukset on arvioitu talousarviovalmistelussa olevan 1% palkkasummasta. Palkankorotusten lisäksi pelastuslaitoksen tulee varautua täysimääräisten lomarahojen maksuun vuonna 2020.

Pelastuslaitoksen ICT -kustannukset lisääntyvät merkittävästi, kun vuoden 2019 aikana käyttöön tulevat turvallisuusviranomaisten verkko (TUVE) ja hätäkeskustietojärjestelmä ERICA. Vuonna 2020 otetaan käyttöön turvallisuusviranomaisten kenttäjohtojärjestelmä (KEJO), pelastuslaitosten valvontasovellus valvonnan ja sen raportoinnin tarpeisiin sekä kuuden pelastuslaitoksen yhteisenä hankinta toteutettu operatiivinen henkilöstönsuunnitteluohjelmisto.

Käynnissä olevassa pelastuslaitoksen kehittämishankkeessa on todettu pelastuslaitoksen oman tietohallinnon tarvitsevan lisää myös henkilöresursseja selviytyäkseen kaikista suunnitelluista tietojärjestelmähankkeista. Pelastuslaitos esittää pelastuslaitoksen viestihuollon vahvistamista yhdellä henkilöllä.

Pelastuslaitoksen resurssien suunnittelun vastuulle on tullut sopimuspalokuntalaisten fyysisen työkyvyn seuranta ja sen vaatima työterveyshuolto sekä operatiivisen henkilöstön osaamisen seurannalle ja ylläpidolle on asetettu lisää vaatimuksia.

Pelastuslaitoksella on tarve vahvistaa operatiivisen henkilöstön resurssiensuunnittelua yhdellä henkilöllä. Palomestareiden työajan muutoksen vaatima henkilöresurssien lisäys toteutettiin keväällä 2019 muuttamalla kahden ylipalomiehen virka palomestarin viraksi. Pelastuslaitos esittää kahden palomiehen viran perustamista, jotta pelastuslaitoksen operatiivisen toimintakyvyn säilyttämiseksi entisellään.

Kivistö-Klaukkala alueen pelastustoimen ja ensihoidon palveluiden turvaamiseksi on tehty suunnitelma Luhtaanmäen paloasemasta, jonka toteutuksen myötä Vantaan maksuosuuteen tulisi viiden henkilötyövuoden lisäys, siirretään myöhemmäksi vuoteen 2021, koska alueella ei ole tarvittavaa kunnallistekniikkaa paloaseman rakentamiseksi.

Johtokunnalle esitetään, että se lähettää esityksen pelastuslaitoksen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista vuodelle 2020 alueen kuntiin lausunnolle


Lisäksi käsittelyssä on

  • Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen urheilijat ry:n avustushakemus
  • Pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstösuunnittelun ja työajan hallinnan tietojärjestelmä
  • Viestimestarin viran perustaminen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle
  • Pelastusjohtajan sijaisen määrääminen

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa hyväksyttiin tilinpäätös 26.02.2019

Ti, 26/02/2019 - 17:10
26/02/2019 - 17:10

Tilinpäätös tilikaudelta 2018
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tulos oli positiivinen. Liikeylijäämä ennen varauksia oli 516 917,83 euroa ja tilikauden tulos 872 962,22 euroa. Käyttöomaisuuden investoinnit olivat 1 590 000 euroa.

Johtokunta päätti, että tilikauden ylijäämä siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja tilinpäätös hyväksytään ja annetaan tilintarkastajien tarkastettavaksi ja kaupunginhallitukselle yhdisteltäväksi kaupungin tilinpäätökseen.

Kahden ylipalomiehen viran nimikkeen muuttaminen palomestariksi
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kaksi ylipalomiehen virkaa vapautuvat viranhaltijoiden jäädessä eläkkeelle. Pelastuslaitoksella on tarvetta kahdelle palomestarin viralle palomestarien työajanmuutoksesta johtuvien järjestelyjen vuoksi.

Johtokunta päätti, että kaksi ylipalomiehen virkaa muutetaan palomestareiden viroiksi 1.4.2019 alkaen ja vahvistaa virkojen kelpoisuusehdoksi pelastusasetuksen 407/2011 § 6 mukainen päällystöltä vaadittava tutkinto.

Johtokunnan kokousajat vuonna 2019
Johtokunta päätti, että jatkossa kokoukset alkavat klo 17.00.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, puh. 050 3145385, Jorma Alho, puh. 040 718 1884,

Pöytäkirja löytyy pikapuoliin verkkosivuilta

 

Sivut