Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella tehtävät lisääntyneet

Vuosi 2017 oli Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle kiireinen. Sekä pelastus- että ensihoitotehtävien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta. Eniten kasvua aiheutui vahingontorjuntatehtävien eli käytännössä Kiira-myrskyn aiheuttamien tuhojen kautta, toteaa pelastusjohtaja Jyrki Landstedt.

Rakennuspalojen ja liikenneonnettomuuksien määrä kasvussa

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella vuonna 2017 oli yhteensä 8 306 sammutus- ja pelastustehtävää (vuonna 2016 7120kpl). Tehtävä määrissä on kasvua lähes 15% edellisvuoteen. Suurin kasvun aiheuttaja oli myrskyt, sillä luonnononnettomuuksiin liittyviä tehtäviä oli 1106 kpl (465 vuonna 2016), myös liikenneonnettomuudet ja ensivastetehtävät lisääntyivät merkittävästi.

Rakennus- ja huoneistopaloja sattui ennätysmäärä. Tulipaloissa kuoli vuonna 2017 kaksi henkilöä, Pornaisissa yksi ja Vantaalla yksi.  Edellisenä vuonna palokuolemia oli kolme. Myös loukkaantumiset vähenivät edellisestä vuodesta. Erilaisissa onnettomuuksissa kuoli 41 henkilöä (53) ja loukkaantui 779 henkilöä (835).

Suuronnettomuuksiksi luokiteltuja tulipaloja oli 4 kpl, joissa vahingot olivat vähintään yli 500 000 euroa. Suurimmat yksittäiset vahingot syntyivät Hyvinkäällä ison liikennemyymälän palossa.

Rakennuspalot lisääntyivät huolestuttavasti yli 27 %:lla. Niitä oli 139 kpl (101) ja rakennuspalovaaroja 178 (174). Rakennuspaloista aiheutuneet omaisuusvahingot kaksinkertaistuivat edellisestä vuodesta, ollen viime vuonna noin 11,7 milj. euroa, vuonna 2016 vahinkojen määrä oli 6,3 milj. euroa. Valtaosa tulipaloista aiheutui edelleen ihmisen toiminnasta 56 % (58 %), ja toiseksi yleisin tulipalonaiheuttaja oli koneen tai laitteen vika 25% (24 %).

Pelastustoimen ensivastetehtäviä oli 1831, kasvua on 15 % edelliseen vuoteen (1553). Kasvua oli eniten Vantaalla, jossa niitä oli 1186 kpl (1018).

Liikenneonnettomuuksia tapahtui 1212 kappaletta, mikä on 12 % enemmän kuin edellisenä vuonna (1066 kpl). Liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet viimeisen kolmen vuoden aikana 250 tehtävällä.

Pelastustoiminnassa kohteeseen saapumisaikatavoite on määritelty eri riskialueilla erilaiseksi. Esimerkiksi I-riskialueella (korkeimman riskin alue) kohde tulisi saavuttaa kuuden minuutin kuluessa hälytyksestä. Laitoksen alueella tämä I-riskialueen vaatimus alitettiin 74 %:ssa pelastustehtävistä.

Toimintavalmiusajan mediaani on 11:23 minuuttia (11:36 min). Pelastusyksikön lähtöaika oli vuonna 2017 1:25 minuuttia (1:16). Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö oli perillä kohteessa keskimäärin 7:50 minuutissa (7:52 min).

Automaattisten paloilmoittimien tarkistus- ja varmistustehtävien määrässä tapahtui muutosta parempaan, sillä tehtävät vähenivät noin sadalla, tehtäviä oli yhteensä 1279 kpl (1388).

Sen sijaan asuntojen paloilmoittimien aiheuttamat hälytykset lisääntyivät jonkin verran 232 kpl (218).

Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä kohteessa oli palovaroitin vain noin 53%:ssa tapauksista. Jos palovaroitin oli ollut käytössä, niin se myös hälytti 60 %:ssa näistä tapauksissa. Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä oli alkusammutusta suoritettu 30%:ssa tehtävistä. Tahallisesti sytytettyjä oli 39% kaikista 450 tulipalosta.

Ensihoitopalvelujen tarve kasvoi edelleen

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ambulanssien kokonaistehtävämäärä oli 34 845 vuonna 2017 (32 522 vuonna 2016). Tehtävät lisääntyivät edelleen n. 7 %:lla. Suurin tehtävälisäys oli HYKS Peijaksen sairaanhoitoalueella, jossa tehtävät lisääntyivät 8 %. Hyvinkään sairaanhoitoalueella tehtävissä oli edellisten vuosien tapaan noin 5 % kasvu.

Potilaiden tavoittamisviiveet ovat pysyneet edellisiin vuosiin verrattuna kaikissa hälytyskiireellisyysluokissa HUS:n palvelutasopäätöksen mukaisina sekä HYKS Peijaksen (Vantaa-Kerava) että Hyvinkään sairaanhoitoalueilla. 

Ensihoitohenkilöstöön kohdistuvat uhka- ja vaaratilanteet ovat lisääntymässä koko alueella. Kielellinen uhkaaminen, esineisiin kohdistuvat uhat sekä lievät fyysiset vammat ovat lisääntyneet eniten.

Onnettomuuksien ehkäisyn tavoitteena omatoimisuuden lisääminen

Onnettomuuksien ehkäisemiseksi alueella tehtiin määräaikaisia valvontakäyntejä muihin kuin asuinrakennuksiin 1501 kohteeseen. Lisäksi asuinrakennuksiin on kirjattu 313 valvontakäyntiä, jotka kohdistuivat lähinnä pientaloihin. Omavalvontalomakkeita lähetettiin 4510 pientaloon, ja näistä palautui 91 %. Vuonna 2018 asuinrakennusten valvontaa jatketaan valvontakäynnein ensisijassa niihin pientalokohteisiin, joista omavalvontalomaketta ei ole palautunut tai puutteita ei ole ilmoitettu korjatuksi. Lisäksi asuinrakennusten valvontaa kohdennetaan kompensoivana toimenpiteenä alueille, joissa pelastustoimen toimintavalmius on lähimmän paloaseman etäisyydestä johtuen tavoiteltua tasoa alempi.

Vuonna 2017 pilotoitiin arvioivan palotarkastuksen mini-versiota, jonka jatkokehittämistä jatketaan vuonna 2018 yhteistyössä pääkaupunkiseudulla. Arvioivien palotarkastusten perusteella alueen kohteiden turvallisuustaso on niukasti lain minimivaatimusten yläpuolella (3,11 asteikolla 1-5, jossa 3,00 vastaa lain edellyttämää tasoa). Asiakkaat arvioivat keskimäärin turvallisuustasonsa hieman paremmaksi kuin arvioinnin tehnyt pelastusviranomainen. Alueella on parhaiten hoidossa turvallisuuden johtaminen ja organisointi, turvallisuuslaitteistojen ylläpito sekä turvallisuuden vastuutus ja seuranta.

Vuonna 2017 jatkettiin kuntien sivistystoimien kanssa keskitettyä yhteistyötä koulujen ja päiväkotien valvomiseksi. Alueen kouluissa kokeiltiin koulujen turvallisuushenkilöstön itse suorittamaa omavalvontaa, jonka yhteydessä kartoitettiin koulujen kuulutuslaitteiden toimivuutta ja kattavuutta. Suuria yleisötapahtumia alueella oli mm. Powercup ja Rockfest, joissa pelastuslaitos osallistui turvallisuuden ohjaukseen tapahtuman suunnittelun alkuvaiheesta alkaen.

Muita tarkastuksia ja katselmuksia kuten pelastustiekoeajoja, käyttöönottoon liittyvää valvontaa,  yleisötapahtumien valvontaa ja kemikaalivalvontaa tehtiin yhteensä 3108 kertaa. Lisäksi suoritettiin asiakirjavalvontaa ja annettiin erilaisia asiantuntijapalveluita kuten rakennuslupalausuntoja 17516 kertaa. Valvonnan yhteydessä havaittiin jälkivalvontaa edellyttäviä puutteita 1077 kpl 401:ssä valvontakohteessa, joista 80% todettiin jälkivalvonnassa korjatuiksi. Eniten puutteita havaittiin pelastussuunnittelussa, pelastustoimen laitteiden ylläpidossa ja uloskäytävien esteettömyydessä.

Turvallisuusviestintätilaisuuksia (koulutus, neuvonta ja valistus) järjestettiin vuonna 2017 yhteensä 933 kpl.  Tilaisuuksissa tavoitettiin yhteensä 92696 henkilöä. Turvallisuusviestintätoimiston turvallisuuskouluttajat järjestivät tilaisuuksista 690 kpl, sopimuspalokunnat 160 kpl ja muut 83 kpl.

Taustaa

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos huolehtii pelastustoimesta ja ensihoidosta kahdeksan kunnan alueella (Vantaa, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä ja Pornainen). Työntekijöitä pelastuslaitoksella on noin 470 ja lisäksi pelastustoimen tehtäviä hoitaa alueella 30 sopimuspalokuntaa (VPK).