Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa 29.1.2018

 Johtokunnassa on 29.1. esillä katsaus viime vuoden toimintaan, yhteistoimintasopimus Uudenmaan pelastusliiton kanssa sekä Uudenmaan sopimuspalokuntien lausunto ohjeeseen pelastus- ja ensihoitohenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arvioinnista.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintavuosi 2018

Vuosi 2018 oli Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle kiireinen. Sekä pelastus- että ensihoitotehtävien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta. Eniten tehtävien kasvua aiheutui kuivan kesän aikaisista maastopaloista.

Kuolemantapaukset ja loukkaantumiset onnettomuuksissa ovat vähentyneet merkittävästi

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella oli vuonna 2018 yhteensä 8 010 sammutus- ja pelastustehtävää. Tehtävä määrissä on laskua 4 % edellisvuoteen. Vähennys johtuu myrskytuhojen vähentymisellä edellisestä vuodesta, sillä luonnononnettomuuksiin liittyviä tehtäviä oli 593 (1119 vuonna 2017). Tulipalot ja ensivastetehtävät lisääntyivät jonkin verran. Vuodelle 2018 oli tyypillistä maastopalot, joita oli yhteensä 224, kun niitä edellisenä kesänä oli 138, mikä taas on keskiarvomäärä normaalivuosina.

Rakennus- ja huoneistopalojen edellisen vuoden ennätysmäärä ei jatkanut kasvua, vaan ne vähenivät 20 tulipalolla ollen 121 tehtävää (140). Tulipaloissa kuoli vuonna 2018 kaksi henkilöä, Keravalla yksi ja Vantaalla yksi. Edellisenäkin vuonna palokuolemia oli kaksi.

Onnettomuuksissa kuolemantapaukset ja loukkaantumiset ovat vähentyneet merkittävästi. Erilaisissa onnettomuuksissa kuoli viime vuonna 30 henkilöä (edellisinä vuosina 41 ja 53) ja loukkaantui 742 henkilöä (779, 835). Suuronnettomuuksiksi luokiteltuja tulipaloja ei ollut yhtään (2017 oli 4).

Rakennuspaloista aiheutuneet omaisuusvahingot puolittuivat reilusti 4,5 milj. euroon ollen edellisenä vuonna noin 11,7 milj. euroa. Valtaosa tulipaloista aiheutui edelleen ihmisen toiminnasta 53 % (56 %), ja toiseksi yleisin tulipalonaiheuttaja oli koneen tai laitteen vika 24 % (24 %). Kuuman kesän salamoinnin arvioidaan olleen syynä 15 tapauksessa ja eläinten aiheuttamia tulipalojakin arvioidaan tapahtuneen yhteensä seitsemän. Televisio on viimeksi aiheuttanut tulipalon vuonna 2011. Nykyisin eniten kodin tulipaloja aiheuttavat koneet ja laitteet ovat liedet ja uunit 20%, valaisimet 4 %, pyykinpesukone 2 %, mikroaaltouunit 2 %, kiuas 2 % ja lämmityslaitteet 2 %.

Pelastustoimen ensivastetehtäviä oli 1967, kasvua on 7 % edelliseen vuoteen (1831). Kasvua oli eniten Vantaalla, jossa niitä oli 1259 (1186).

Liikenneonnettomuuksia tapahtui 1172, mikä on 4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (1212). Liikenneonnettomuuksien kasvu taittui kolmen peräkkäisen kasvuvuoden jälkeen.

Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä kohteessa oli palovaroitin vain noin 55%:ssa tapauksista. Jos palovaroitin oli ollut käytössä, niin se myös hälytti 68 %:ssa näistä tapauksissa. Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä oli alkusammutusta suoritettu 34 %:ssa tehtävistä. Tahallisesti sytytettyjä oli 34 % kaikista 462 tulipalosta.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella toimii 31 sopimuspalokuntaa. Sopimuspalokunnat antoivat merkittävää apua pelastuslaitosten yksiköille. Sopimuspalokuntia käytetään yleensä pelastuslaitoksen yksiköiden apuna, mutta esimerkiksi Pornaisissa sopimuspalokunnat hoitavat joitakin tehtäviä itsenäisesti ja ovat nopein apu sillä alueella. Sopimuspalokuntien yksiköt avustivat pelastuslaitosta lähes 900 kertaa. Erilaisiin tulipaloihin sopimuspalokuntia hälytettiin yhteensä 530 kertaa. Lukumääräisesti eniten hälytyksiä kertyi Savion VPK:lle, Asolan VPK:lle ja Pornaisten VPK:lle.

Ensihoitopalvelujen tarve kasvoi edelleen

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos osallistuu ensihoitoon Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella yhteistoimintasopimuksien mukaisesti. Yhteistoimintasopimukset ovat Hyvinkään sairaanhoitoalueella ja HYKS-Peijas alueella hieman erilaiset.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ambulanssien kokonaistehtävämäärä oli 35 761, kun edellisenä vuonna se oli 34 845. Tehtävät lisääntyivät 3 %. Suurin tehtävälisäys oli HYKS Peijaksen sairaanhoitoalueella, jossa tehtävät lisääntyivät 4 % (2018 22 040 ja 2017 21 149). Lisäyksikköjä miehitettiin tarpeen mukaan. Hyvinkään sairaanhoitoalueella pelastuslaitoksen yksiköiden tehtävät puolestaan pysyivät samana edelliseen vuoteen verrattuna (2018 13 721 ja 2017 13 697), ainoastaan Jokelan yksikön tehtävämäärä lisääntyi 13 %.

Ensihoitohenkilöstöön kohdistuvat uhka- ja vaaratilanteet ovat lisääntymässä koko alueella. Kielellinen uhkaaminen sekä henkilöstön lievät fyysiset vammat ovat lisääntyneet eniten.

Onnettomuuksien ehkäisyn tavoitteena omatoimisuuden lisääminen

Onnettomuuksien ehkäisemiseksi alueella tehtiin määräaikaisia valvontakäyntejä muihin kuin asuinrakennuksiin 1665 kohteeseen. Lisäksi asuinrakennuksiin tehtiin 453 paloturvallisuuden itsearvioinnin jälkivalvontaan liittyvää valvontakäyntiä, jotka kohdistuivat lähinnä pientaloihin. Paloturvallisuuden itsearvioinnin lomakkeita lähetettiin 4885 pientaloon, ja näistä palautettiin 89 %.

Asuinkerrostalojen paloturvallisuuden itsearvioinnin pilotointi aloitettiin asuinkerrostaloissa. Pilotointikokeilun yhteydessä alueen sopimuspalokunnat toteuttivat asukasiltoja sekä järjestivät turvallisuuskävelyitä niissä asuinkerrostaloissa, joihin lähetettiin itsearviointilomakkeita.  Paloturvallisuuden itsearviointilomakkeita lähetettiin 236 kerrostaloon, joista vastasi määräaikaan mennessä 69 %. Vuonna 2019 asuinrakennusten valvontaa jatketaan valvontakäynnein ensisijassa niihin pien- ja kerrostaloihin, joista omavalvontalomaketta ei ole palautunut tai ei ole ilmoitettu, että puutteet on korjattu.

Valvonnan yhteydessä havaittiin jälkivalvontaa edellyttäviä puutteita 400:ssä valvontakohteessa, joista 84% todettiin jälkivalvonnassa korjatuiksi. Tyypillisimpiä valvontakäynneillä havaittuja puutteita vuosina 2014-2018 on ollut puutteet pelastustoimen laitteiden kunnossapidossa, pelastussuunnitelman laadinnassa, alkusammutuskalustossa, uloskäytävien esteettömyydessä ja käytettävyydessä, pelastustoiminnan helpottamisessa (opasteet ja ohjeet), palo-osastoinnissa sekä uloskäytävien merkitsemisessä ja valaisemisessa.

Vuoden aikana analysoitiin tarkemmin vuonna 2017 tapahtuneita palokuolemia ja muita tulipaloja, ja todettiin asuinhuoneistojen palovaroittimia puuttuvan tai niiden toiminnassa ongelmia. Toimiva palovaroitin on ollut alle puolissa asunnoista, joissa on sattunut rakennuspalo tai sen vaaratilanne. Lisäksi havaittiin, että pelastuslaitoksen alueella sattui vuonna 2017 22 rakennuspaloa tai rakennuspalon vaaraa, joiden syttymistila on ollut sauna. Suurimmassa osassa tapauksista onnettomuus oli aiheutunut saunan väärästä käytöstä.

Turvallisuusviestintätilaisuuksia (koulutus, neuvonta ja valistus) järjestettiin vuonna 2018 yhteensä 843 kpl (Turvallisuusviestintätoimiston turvallisuuskouluttajat 583, sopimuspalokunnat 206 ja muut 54). Tilaisuuksissa tavoitettiin yhteensä 61 980 henkilöä.

Lääkärihelikopterissa on pelastuslaitoksen HEMS-pelastaja

Keski-uudenmaan pelastuslaitoksen HEMS-pelastajat työskentelevät FinnHEMS lääkärihelikopterissa. Lääkärihelikopterin lääkäri on HUS palveluksessa ja itse kopterin ja lentäjän toimittaa Vantaan tukikohdassa Skärgårdhavets Helikoptertjänst Ab. Ennakkotiedon mukaan lääkärikopterilla oli 2407 tehtävää.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, puh. 050 3145385, Jorma Alho, puh. 040 718 1884

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Uudenmaan pelastusliiton yhteistoimintasopimus

Johtokunnalle esitetään hyväksyttäväksi Uudenmaan pelastusliitto ry:n ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen välinen yhteistoimintasopimus.

Uudenmaan pelastusliitto toteuttaa koulutus-, neuvonta- ja valistuspalveluja sekä tukee palokuntien nuorisotyötä Keski-Uudenmaan alueella. Uudenmaan pelastusliitto esittää yhteistoimintasopimuksen yhteistoimintakorvauksen maksuperusteen muuttamista asukaslukuun perustuvaksi. Tämän lisäksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos maksaa sopimuspalokuntien ym. kursseista koulutuskorvauksen.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen lisäksi alueen kunnat ovat oikeutettuja Uudenmaan pelastusliiton tarjoamiin palveluihin.

Vuodesta 2014 asti palvelumaksu on säilynyt entisellään huolimatta siitä, että kustannustaso on noussut. Samanaikaisesti myös liiton tarjoamat palvelut ovat monipuolistuneet ja tulevana kesänä Uudenmaan pelastusliitto järjestää palokuntanuorille muun muassa kesäleirin. Vuoden 2019 yhteistoimintakorvaus nousee ja se on 54.554,52 euroa.

Lisätiedot: Jorma Alho, 0407181884,

Uudenmaan sopimuspalokuntien lausunto pelastus- ja ensihoitohenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arvioinnista

Helsingin sekä Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset ovat antaneet 5.10.2018 yhteisen ohjeen pelastus- ja ensihoitohenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arvioinnista. Ohje astui voimaan 1.1.2019 ja sillä täydennetään sisäministeriön julkaisemaa Ohjetta pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä.

Uudenmaan sopimuspalokuntien yhteistyöryhmän edustajat ovat antaneet pelastus- ja ensihoitohenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arvioinnista tehtyyn ohjeeseen lausunnon. Lausunto esitetään merkittäväksi tiedoksi.

Lisätiedot: Jorma Alho, puh, 040 718

Esityslista liitteineen